Eurooppalainen sydän- ja verisuonisairauksien tutkimus keskittyy edelleen miehiin. Tulos käy ilmi EuroHeart-projektin osana tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimuksen johtaja professori Stramba Badiale kertoo, että vuoden 2006 alusta heinäkuuhun 2009 julkaistuissa 62 kontrolloiduissa potilastutkimuksessa osallistuneista vain 33,5 prosenttia oli naisia. Samana aikana julkaistuissa tutkimuksissa, joihin osallistui sekä miehiä että naisia, vain puolessa tulokset raportoitiin sukupuolen mukaan.
 

Sekä Suomessa että Virossa päihteiden käyttö ja seksuaalinen riskikäyttäytyminen ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, näin osoitti Helsingin yliopistossa tammikuun alussa tarkastettu väitöskirja.

Sukupuoliteitse tarttuvien infektiotautien ilmaantuvuus on useimmissa Euroopan maissa tasaisesti lisääntynyt, ja uusien diagnosoitujen HIV-tartuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1999 jälkeen. Vaikka eri sukupuolitaudit eroavat toisistaan kliinisten ominaisuuksiensa, ennusteensa ja tarttuvuutensa suhteen, yhteistä niiden kaikkien leviämiselle on yksi tekijä: ihmisen käyttäytyminen.

Suomalaisten tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus on selkeästi suurempaa kuin 27 Euroopan unionin maassa keskimäärin.

Suomi sijoittuu 4. viimeiselle sijalle maiden vertailussa. Ainoastaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapaturmakuolleisuus on yleisempää kuin Suomessa.

Mielialan ja käyttäytymisen vuodenaikaisvaihtelut ovat yleisiä Suomessa. Tuore väitös selvittää mielialassa ja käyttäytymisessä ilmenevän vuodenaikaisvaihtelun merkitystä terveydelle.

Tutkimuksen mukaan kaamosoireilu altistaa myös metaboliselle oireyhtymälle.

Varhaisnuoruuden masennuksella on selvä yhteys myöhemmin kehittyvään päihteiden käyttöön, osoittaa Helsingin yliopistossa tammikuun alussa väitöstutkimus.

LL, psykiatrian erikoislääkäri Elina Sihvola tarkasteli väitöstyössään suomalaisten nuorten varhaista masennusta, muita mielenterveyden häiriöitä sekä päihteiden käyttöä. Tutkimuksen tulokset perustuvat yli 1 800 suomalaisen nuoren haastatteluihin ja seurantakyselyihin 11-vuotiaasta 17,5-vuotiaaksi.

Lapsi pystyy oppimaan puheen ominaisuuksia hyvin monipuolisesti heti syntymästä lähtien. Ensimmäisen vuoden aikana puheen näkemisellä on ilmeisesti suuri merkitys puheäänien oppimisessa. 
Puhe on monimuotoinen signaali, joka välittää ihmistenvälistä kommunikaatiota erityisen tehokkaasti. On osin vielä hämärän peitossa, millä tavalla lapsi oppii puhumaan ja havainnoimaan puhetta; tiedetään kuitenkin, että oppiminen alkaa heti, kun lapsi kuulee puhetta.