Vuonna 2008 aloitettiin yhteensä runsaat 8 200 koeputki- ja mikrohedelmöitys­hoitoa (IVF ja ICSI) sekä niihin liittyvää pakastetun alkionsiirtoa (FET), mikä on 5,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007.

Hoitojen määrä lisääntyi ennakkotietojen mukaan myös vuonna 2009 (+0,5 %).

Kun Suomen talous lähtee uuteen nousuun, tarvitaan yrityksissä oikeanlaista osaamista ja innovaatioita sekä nykyistä pidempiä työuria. Työhyvinvointiosaamisesta voi syntyä yrityksille merkittävä kilpailuetu, kun talouden nousukiidossa kilpaillaan osaajista.

Kun talous lähtee nousuun, moni yritys pohtii, kuinka motivoida kokeneet työntekijät jatkamaan työelämässä pidempään ja kuinka luoda olosuhteet, jotka houkuttelevat nuoria osaajia hakeutumaan yritykseen - ja viihtymään siellä.

Elinkeinoelämän keskusliiton, SAK:n, STTK:n ja Akavan terveydenhuollon asiantuntijat ovat ensimmäistä kertaa antaneet julkilausuman savuttomien työpaikkojen edistämiseksi. He suosittelevat ja kannattavat toimia, joilla tuetaan tupakoinnin haittojen ehkäisyä ja tupakoinnin lopettamista.

Julkilausuma annettiin Savuton Suomi 2040 -sanoista tekoihin seminaarissa Helsingissä. Seminaarissa yli 80 terveydenhuollon asiantuntijaa pohti keinoja, joilla edistettäisiin työpaikkojen savuttomuutta.

Sekä nykyiset että lapsuuden perheessä esiintyneet taloudelliset vaikeudet ovat yhteydessä heikompaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen keski-ikäisillä toimihenkilöillä Suomessa ja Britanniassa, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu tarkastettava väitöstutkimus.

Alemman sosioekonomisen aseman on laajasti todettu olevan yhteydessä heikompaan terveyteen, mutta päivittäisten taloudellisten vaikeuksien merkitystä terveydelle on tutkittu vähemmän kuin esimerkiksi koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen.

Helsinkiläisten vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat käyttivät vuonna 2003 keskimäärin lähes kahdeksaa lääkettä päivittäin, ja psyykelääkkeiden käyttö on kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna yleistä.

Lääkkeiden yhteisvaikutukset eivät sen sijaan näytä olevan vanhainkotien asukkailla keskeinen ongelma. Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopistossa tarkastetusta väitöstutkimuksesta.

Jopa 60 prosenttia liikuntavammaisista lapsista ja lähes 80 prosenttia kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista kärsii D-vitamiinivajeesta, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus.

Viidesosalla vaikeasti liikuntavammaisista lapsista oli selvästi alentunut luuntiheys ja 17 prosenttia heistä kärsi osteoporoosista.