Sekä nykyiset että lapsuuden perheessä esiintyneet taloudelliset vaikeudet ovat yhteydessä heikompaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen keski-ikäisillä toimihenkilöillä Suomessa ja Britanniassa, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu tarkastettava väitöstutkimus.
Alemman sosioekonomisen aseman on laajasti todettu olevan yhteydessä heikompaan terveyteen, mutta päivittäisten taloudellisten vaikeuksien merkitystä terveydelle on tutkittu vähemmän kuin esimerkiksi koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen.
Väitöstutkimus osoittaa, että niin nykyhetkellä kuin aiemmin lapsuudessa koetuilla taloudellisilla vaikeuksilla on koulutusta, ammattiasemaa, tuloja ja kodinomistusta suurempi merkitys sekä fyysisen että psyykkisenkin terveyden kannalta. Tutkimukseen osallistuneilla keski-ikäisillä helsinkiläisillä ja lontoolaisilla julkisen sektorin toimihenkilöillä esiintyi sitä enemmän heikentynyttä fyysistä toimintakykyä ja lieviä mielenterveysoireita mitä enemmän heillä oli vaikeuksia laskujen maksussa sekä tarvittavan ruoan ja vaatteiden hankinnassa itselleen ja perheelleen. Yhteydet olivat samanlaisia tulotasosta riippumatta: arkielämän taloudellisten vaikeuksien merkitys terveydelle ei siis rajoitu vain pienituloisiin.
Osa taloudellisten vaikeuksien ja terveyden välisistä yhteyksistä selittyi työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeuksilla. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös tupakointi, alkoholinkäyttö, painoindeksi, liikunta sekä asumismuoto, mutta näillä ei ollut vaikutusta havaittuihin yhteyksiin.
Tutkimus kohdistui Helsingin kaupungin henkilöstön 45-60-vuotiaisiin työntekijöihin (postikyselyaineisto vuosilta 2000-2002, tutkittavia 6 028) sekä lontoolaisiin 45-60-vuotiaisiin valtion virkamiehiin (postikyselyaineisto vuosilta 1997-1999, tutkittavia 3 116). Tutkimus on osa laajempaa Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus -hanketta (Helsinki Health Study) sekä brittiläistä Whitehall II -tutkimusta.
Terveyden sosioekonomisen eriarvoisuuden vähentämiseksi olisi tärkeää ottaa huomioon päivittäiseen elämään liittyvien taloudellisten vaikeuksien merkitys myös konkreettisemmassa terveydenedistämistyössä. Lisäksi työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat toimet ovat tutkimuksen mukaan tärkeitä työntekijöiden terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä.
Lähde: Helsingin yliopisto
|