Unta ja sen määrää on pidetty tärkeänä tekijänä aivojen toiminnassa ja oppimisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaman Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan parhaimman suoriutumisen takaa 7–8 tunnin uni.

Parhaillaan keskustellaan ympäristön muuttumisesta sellaiseksi, että ihmiset lyhentävät nukkumiseen käyttämäänsä aikaa joko omasta tahdostaan tai elämäntilanteeensa pakottamana. Nyt tutkimuksella on osoitettu, että keskimääräistä lyhyempään (6 tuntia tai vähemmän) nukkuvat suoriutuivat testeissä keskimäärin huonommin kuin 7-8 tuntia nukkuvat, mutta myös keskimääräistä pidempään (9 tuntia tai enemmän) nukkuvat suoriutuivat kognitiivisissa testeissä huonommin kuin 7-8 tuntia nukkuvat.

Kymmenen viime vuoden aikana diabeteksen hoidon aiheuttama kustannustaakka on lähes kaksinkertaistunut. Syynä on se, että samassa ajassa diabeetikkojen määrä on räjähtänyt vajaasta 200 000:sta yli 300 000:een. Sen sijaan diabeetikkoa kohti kustannukset ovat pienentyneet hienokseltaan jo parin vuoden ajan.
 
Vuonna 2007 diabeteksen hoito maksoi 1 350 miljoonaa euroa, kun sen kustannukset vuonna 1998 olivat 738 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat peräti 83 prosenttia.

Väestössä hyvin yleisesti esiintyvät, hampaiden kiinnityskudostulehdusta ja keuhkoklamydiaa aiheuttavat bakteerit edesauttavat myös sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus.

Vaikka sydän- ja verisuonisairauksien hoitokeinot ovat parantuneet merkittävästi, ne ovat yhä suomalaisten yleisin kuolinsyy. Nykyään sydän- ja verisuonisairauksia ei enää pidetä pelkästään kolesterolinkertymäsairauksina, vaan myös tulehduksilla on merkittävä rooli niiden kehittymisessä.
 

Gynekologit törmäävät työssään lähes päivittäin naisiin, jotka havahtuvat lasten hankintaan nelikymppisinä tai myöhemmin, jolloin hedelmällisyys on jo laskenut ja erilaiset riskit kasvaneet.

Lääkeyhtiö Schering-Plough Oy:n teettämään tutkimukseen osallistuneista naisista vain neljäsosa kertoi lääkärin ottaneen oma-aloitteisesti puheeksi hedelmällisyyteen liittyvät asiat. Gynekologit puolestaan kertoivat keskustelevansa usein hedelmällisyyteen liittyvistä asioista potilaidensa kanssa.

Influenssa A(H1N1)v -virus (nk. sikainfluenssa) ei ole vielä aiheuttanut Suomessa epidemiaa. Epidemia alkanee syksyn aikana.

Tauti muistuttaa vakavuudeltaan tavallista kausi-influenssaa. Influenssa A(H1N1)v –taudin oireisiin kuuluvat äkillinen kuume ja hengitystieoireet. Influenssa ei tyypillisesti ala pelkällä nuhalla.

Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan naisten humalakerrat ovat lisääntyneet huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, kun vähäisemmän kulutuksen kerrat ovat jopa vähentyneet.

Miesten humalakerrat lisääntyivät vain nuorimmassa ikäryhmässä (15–29-vuotiaat), heidänkin vähemmän kuin nuorten naisten. Tulokset raportoidaan syyskuussa ilmestyvässä Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä 4/2009.