Gynekologit törmäävät työssään lähes päivittäin naisiin, jotka havahtuvat lasten hankintaan nelikymppisinä tai myöhemmin, jolloin hedelmällisyys on jo laskenut ja erilaiset riskit kasvaneet.
Lääkeyhtiö Schering-Plough Oy:n teettämään tutkimukseen osallistuneista naisista vain neljäsosa kertoi lääkärin ottaneen oma-aloitteisesti puheeksi hedelmällisyyteen liittyvät asiat. Gynekologit puolestaan kertoivat keskustelevansa usein hedelmällisyyteen liittyvistä asioista potilaidensa kanssa.
Tällainen tutkimustulos osoittaa, että potilaiden ja lääkärien lisäksi asia on nostettava tehokkaammin esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tehokas ehkäisyvalistus on johtanut siihen, että nyt tarvitaan vähintään yhtä tehokasta hedelmällisyysvalistusta. Se on tarpeen erityisesti niille naisille, jotka lykkäävät lapsen saamista uraan liittyvien toiveiden takia.
Lääkeyhtiö Schering-Plough Oy selvitti 103 lapsettomuudesta kärsivän naisen sekä 12 gynekologin ajatuksia lapsettomuudesta. Naiset vastasivat verkkokyselyyn ja gynekologit haastateltiin henkilökohtaisesti. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat lapsettomuudesta kärsivät naiset, jotka eivät vielä olleet käyneet lapsettomuusklinikoilla tutkimuksissa tai hoidoissa.
Naisista 71 prosenttia kokee, että tiedon saanti lapsettomuudesta on helppoa. Parhaana tietolähteenä naiset pitävät internetiä ja seuraavaksi parhaana gynekologia, koska tämä on asiantuntija, jolta saa luotettavasti perusteellista tietoa. Internetin etuina mainittiin tiedon monipuolisuus sekä mahdollisuus etsiä tietoa nimettömänä ja itselle parhaiten sopivana aikana.
Naiset toivovat, että lapsettomuuteen liittyvä tieto olisi koottu heitä varten tietopaketiksi, jossa kerrottaisiin muun muassa hedelmöitymiseen vaikuttavista asioista. Tietoa kaivataan myös hoitomuodoista ja sellaisista hedelmällisyyteen liittyvistä asioista, joihin voi itse vaikuttaa. Mitä kauemmin naiset ovat yrittäneet raskautta, sitä enemmän he kaipaavat tietoa hedelmöityshoitovaihtoehdoista ja lapsettomuustutkimuksista.
Tietoa tulisi jakaa paljon enemmän esimerkiksi naistenlehdissä. Lapsettomuusklinikoiden sivustot sekä lapsettomuus.com-sivusto ovat korkeatasoisia, mutta esimerkiksi keskustelupalstoilla olevaan tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti. Parhaan tutkimuksen ja hoidon suunnittelee lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin erikoistunut lääkäri.
Erilaisia potilastyyppejä
Tutkimustulosten mukaan raskautta toivovat naiset voidaan jakaa yleisesti neljään erilaiseen tyyppiin: Nopeaa ratkaisua toivovat, asiaan vihkiytyneet ja paljon aiheesta lukeneet, huolettomat yrittäjät ja myöhäisellä iällä lapsentekoon heränneet. Nopeaa ratkaisua kaipaavat ovat usein yrittäneet lasta alle vuoden ja haluaisivat päästä heti lapsettomuustutkimuksiin. He pelkäävät, etteivät saa ikinä lasta ja kaipaavat rauhoittelua. Asiaan vihkiytyneet ovat lukeneet ja keskustelleet aiheesta, diagnosoineet itsensä ja vaativat saada tietynlaisia hoitoja. He uskovat tietävänsä asioista parhaiten itse ja heidän tietonsa perustuvat melko kyseenalaisiin lähteisiin, kuten internetin keskustelupalstoihin. Huolettomat yrittäjät ovat yrittäneet lasta jo noin vuoden ajan ja haluavat varmistaa, että heidän kannattaa vielä yrittää. He eivät yleensä hätäile vaan pitävät tilannetta luonnollisena.
Myöhäisellä iällä lapsentekoon heränneet ovat yli 35-vuotiaita, jotka ovat yrittäneet lasta noin 6-12 kuukautta. He pitävät itseään vielä nuorina ja heillä on selkeitä puutteita hedelmällisyystiedoissa.
Hedelmällisyysvalistus täytyy suunnata erityisesti 35-vuotiaille, raskautta ja lasta toivoville naisille, joiden määrä on kasvanut viime vuosina huolestuttavalla vauhdilla. Gynekologit törmäävät työssään päivittäin naisiin, jotka ovat lykänneet lapsen tekoa ja havahtuvat asiaan joskus liian myöhään. Yli 35-vuotiaan naisen ei kannata pitkittää hoitoon hakeutumista lapsettomuusklinikalle.
Lääkäriltä toivotaan aktiivisuutta
Iän myötä gynekologin rooli koetaan yhä luonnollisempana lapsettomuuden hoidossa. Yli 40-vuotiaat naiset toivovat selvästi nuorempia enemmän gynekologilta konkreettisia ratkaisuja ja aktiivista tiedon jakamista liittyen hedelmällisyyteen sekä iän vaikutukseen. Kun lasta on yritetty luonnollisin keinoin kaksi vuotta, alkavat toiveet gynekologin aktiivisuudesta selvästi kasvaa sekä ratkaisujen löytämisen että tiedon saamisen kannalta.
Tutkimukseen osallistuneista naisista 40 prosenttia oli ottanut itse puheeksi lapsettomuuteen liittyvät asiat lääkärinsä kanssa. Vain neljänneksen kohdalla lääkäri oli oma-aloitteisesti ottanut aiheen esille. Sen sijaan tutkimukseen osallistuneiden gynekologien mukaan raskaustoiveista ja hedelmällisyyteen liittyvistä asioista keskustellaan usein potilaiden kanssa. Gynekologien motiivina keskustelun aloittamiselle on halu muistuttaa potilasta asiasta, halu varmistaa että potilas on tietoinen riskeistä sekä halu herättää potilas ajattelemaan asiaa ennen kuin on liian myöhäistä. Gynekologit kertoivat lähettävänsä potilaita hanakasti lapsettomuusklinikoille. Naisista kuitenkin vain 15 prosenttia kertoi, että heille oli mainittu mahdollisuudesta hakeutua lapsettomuusklinikalle.
Gynekologien täytyy tehostaa biologisista tosiasioista puhumista erityisesti 30-35-vuotiaille naisille. Monet naisista yliarvioivat hedelmällisyytensä ja uskovat virheellisesti, että kaikki naiset saavat lapsia viimeistään IVF- ja koeputkihedelmöityshoitojen avulla. Terveelliset elämäntavatkaan eivät riitä suojaamaan munasarjoja, vaan ikä tekee valitettavasti tehtävänsä. Vaikka 40-vuotias nainen pitää hyvää huolta itsestään, elää terveellisesti, ei tupakoi ja kuntoilee säännöllisesti, hänen munasarjansa eivät ole enää nuoret. Asiantuntijat ovatkin pohtineet, pitäisikö kolmekymppiset naiset ohjata jatkossa hedelmällisyyttä kartoittavaan verikokeeseen ja ultraäänitutkimukseen. Näin he tiedostaisivat tilanteensa ja mahdollisuutensa ajoissa. Myös hedelmällisyyteen liittyvien harhakäsitysten korjaamiseen täytyy kiinnittää huomioita, kuten siihen seikkaan, että pitkään jatkettu ehkäisy alentaisi hedelmällisyyttä.
Lähde: Schering-Plough Oy
|
