Univaje vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen. Sitä kautta univaje saattaa lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja altistaa jopa ennenaikaiselle kuolemalle.

Univaje vaikuttaa erityisesti tulehdustekijöihin, joiden arvot kohoavat univajeen seurauksena. Tulehdusmuutokset eivät palaudu takaisin normaalille tasolleen hyvin nukuttujen öiden jälkeen, vaan tulehdusmuutokset lisääntyvät kasaantuvasti. Univajeen syinä voivat olla esimerkiksi ylityöt, työperäinen stressi, vuorotyö tai epäsäännölliset työajat.

Työterveyslaitos ja Kelan tutkimusosasto selvittivät osasairauspäivärahaa saaneiden henkilöiden kokemuksia kyselytutkimuksella.

Suurin osa kyselyyn vastanneista koki etuuden hyödylliseksi ja kertoi sen edistäneen heidän toipumistaan. Osasairausvapaa on yksi keino, jolla voidaan lisätä työelämän joustavuutta ja edistää työhyvinvointia.

Vakavimpien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydessä on jopa kolminkertaisia eroja Suomen eri alueiden välillä. Tulos käy ilmi suomalaistutkimuksesta, joka julkaistiin vastikään Schizophrenia Research -lehdessä.

Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimaa Terveys 2000 -väestötutkimusta, jossa saatiin kansainvälisesti merkittävää ajankohtaista tietoa myös psykoottisista häiriöistä.

Suurimmat tapaturmien aiheuttamat terveyden menetykset aiheutuvat tilanteissa, joiden ehkäisyyn ei ole vielä riittävästi panostettu – valtaosa kotona tai vapaa-ajalla.

Viime aikojen lisääntyneestä panostuksesta huolimatta koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyyn tulisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän.

Koululaisten päihteiden käyttö on vähentynyt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa 2000-luvulla. Eurooppalaisen koululaistutkimuksen tuoreimmat tulokset vuoden 2007 kyselyistä osoittavat, että täysin raittiita 15–16 -vuotiaita oli eniten Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Romaniassa, Suomessa ja Portugalissa.

Raittiiden osuus ikäluokasta vaihteli näissä maissa Suomen 12 prosentista Islannin 31 prosenttiin. Suomessa oli raittiita tyttöjä ja poikia yhtä paljon.

Jos keväällä nenää kutittaa tai se on tukkoinen, jos nenä vuotaa ja aivastuttaa ja silmiä kutisee, on todennäköisesti kyse siitepölyallergiasta. Nenävuoto on tyypillisesti vetistä ja väritöntä.

Lievää allergiaa voi lääkitä itsekin, apteekista saa ilman reseptiä monia allergialääkkeitä, sekä antihistamiineja, silmätippoja että nenäsuihkeita. Antihistamiinit riittävät yleensä hoidoksi lievässä allergiassa. Ne vaikuttavat nopeasti, jo ½-1 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta.