Työterveyslaitos ja Kelan tutkimusosasto selvittivät osasairauspäivärahaa saaneiden henkilöiden kokemuksia kyselytutkimuksella.
Suurin osa kyselyyn vastanneista koki etuuden hyödylliseksi ja kertoi sen edistäneen heidän toipumistaan. Osasairausvapaa on yksi keino, jolla voidaan lisätä työelämän joustavuutta ja edistää työhyvinvointia.
Osasairauspäiväraha on ollut Suomessa käytössä yli kahden vuoden ajan. Sen tarkoituksena on tukea sairauslomalla olleen työhön paluuta mahdollistamalla siirtymävaiheessa osa-aikainen työnteko. Tähän mennessä etuutta on käytetty selvästi vähemmän kuin etukäteen arvioitiin.
Osasairauspäivärahan perusteena olivat yleisimmin mielenterveyden häiriöt (36 %) ja liikuntaelinsairaudet (36 %). Lopuilla osasairauspäivärahaa saaneilla oli jokin muun sairaus, kuten kasvain, vamma tai verenkiertoelinten sairaus. Lähes puolet tutkittavista oli saanut etuutta sen enimmäiskeston eli 72 päivän ajan. Osasairauspäivärahaa edeltänyt sairauspoissaolo oli puolestaan kestänyt keskimäärin puoli vuotta.
Useimmat palasivat kokoaikaiseen ansiotyöhön
Osasairauspäiväraha näyttää täyttäneen tehtävänsä siltä osin, että vastaajat kokivat sen edistäneen toipumista ja suurin osa heistä palasi kokoaikaiseen ansiotyöhön osasairauspäivärahakauden jälkeen. Nämä tavoitteet toteutuivat sitä paremmin, mitä lyhyempi oli osasairauspäivärahaa edeltänyt kokoaikainen sairauspoissaolo. Kasvainten tai vammojen perusteella osasairauspäivärahaa saaneet palasivat kokoaikatyöhön useammin kuin muut.
Tulokset viittaavat siihen, että monissa sairauksissa etuuden nykyinen enimmäiskesto, 72 päivää, on riittävä. Sen sijaan pitkäaikaisista sairauksista ja esimerkiksi mielialahäiriöistä toivuttaessa osasairauspäivärahan jatkaminen saattaisi olla hyödyllistä.
Myönteisiä kokemuksia ja kehittämisehdotuksia
Kokemukset etuuden käytöstä olivat enimmäkseen myönteisiä. Suurin osa vastaajista oli saanut tietoa etuudesta riittävästi ja he kokivat, että työjärjestelyt työpaikoilla olivat olleet melko helppoja.
Osasairauspäivärahakauden aikaiseen taloudelliseen toimeentuloon olivat tyytymättömiä etenkin alimpiin tuloluokkiin kuuluvat vastaajat. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin myös etuuden hakuprosessiin ja ehtoihin liittyviä kehittämistarpeita.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla osasairauspäivärahaa saaneet 1016 henkilöä. Heistä 64 % vastasi kyselyyn. Tutkimuksessa hyödynnettiin kyselytietojen lisäksi sairauspäivärahakausia koskevia rekisteritietoja. Tutkimuksen tulosten mukaan osasairauspäivärahaa saaneiden joukko on Suomessa samankaltainen kuin muissa Pohjoismaissa. Tutkimuksen otokseen kuuluneista 71 % oli naisia ja tutkittavien keski-ikä oli 48 vuotta.
Lähde: Työterveyslaitos
|
