Taloudellinen turvallisuus, sosiaalinen osallistuminen sekä tieto siitä, että apua on tarvittaessa saatavissa, ovat merkittävästi yhteydessä siihen, kuinka hyväksi ikääntyvä ihminen kokee terveytensä Näin osoittaa Helsingin yliopistossa joulukuun alussa tarkastettava väitöstutkimus.

VTM Olli Nummela selvitti väitöstutkimuksessaan hyväksi koetun terveyden ja taloudellisten sekä sosiaalisten tekijöiden välisiä yhteyksiä ikääntyvillä miehillä ja naisilla eri asuinalueilla Päijät-Hämeessä.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ruoka-allergisten määrä on kaksinkertaistunut. 20-30 prosenttia lapsista ja parikymmentä prosenttia aikuisista välttää yhtä tai useampaa ruokaa oletetun allergian takia. Yksivuotiaista jopa yli puolet välttää ainakin yhtä ruoka-ainetta.

Jopa 90 prosenttia näistä ruokavalioista on kuitenkin turhia - altistuskokeilla kaksoissokkotutkimuksessa allergia löytyy vain joka kymmenenneltä.

Tuoksuyliherkkyys tarkoittaa erilaisten tuoksujen ja hajujen aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten nuhaa, astmaa, päänsärkyä, pahoinvointia, sydämentykytystä, huimausta ja ahdistusta. Jotkut reagoivat vain yhteen tai muutamaan tuoksuun, toiset suureen joukkoon erilaisia hajuja.

Tuoksuyliherkkyys ei ole allergiaa, vaan kyseessä on keskushermoston poikkeavan voimakas reaktiotapa tuoksuun. Tuoksuyliherkkyyttä on eniten keski-ikäisillä ja ikääntyvillä naisilla, paljon harvemmin miehillä.

Terveellinen ruoka ei lopu kesään ja syksyyn. Vitamiineja riittää myös talvelle, varsinkin juureksista. Nyt on juuresten vuoro.

Juurekset ja peruna ovat tämän kauden kasviksia. Porkkanaa, punajuurta ja lanttua sujahtaa pikkujoulusta loppiaiseen juuri jos toinenkin laatikoihin, rosolliin ja muihin perinneherkkuihin. Peruna paistuu suussa sulaviksi laatikoiksi ja sopii juuresten tavoin myös leivontaan.

Toimintaprosesseja tehostamalla voidaan vähentää iäkkäiden kotihoitoasiakkaiden palveluiden käyttöä ja saada aikaan kustannussäästöjä.

Tämä käy ilmi väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin kotihoidon asiakkaiden avun tarvetta ja palveluiden käyttöä sekä palveluja yhteen sovittavan kotihoidon ja kotiutumiskäytännön vaikuttavuutta ja kustannus-vaikuttavuutta.

Suomessa on viimeaikoina ollut tavallisuudesta enemmän malariaan sairastuneita. Tautia ei esiinny maassamme, siihen sairastuneet ovat tuoneet sen tuliaisena ulkomaan matkaltaan.

Lähes puolet maailman väestöstä, n. kolme miljardia ihmistä, asuu alueilla joilla esiintyy malariaa. Tautiin sairastuu jopa 500 miljoonaa ihmistä vuosittain ja joka vuosi siihen kuolee yli miljoona ihmistä. Suurin osa kuolleista on lapsia. Malaria on johtavia lasten tappajia.