Säännöllinen rasvaus perusvoitein vähentää atooppisen ekseeman oireita ja vähentää muun paikallishoidon tarvetta.

Ihon voi pestä päivittäin vedellä ja pesuaineella. Paikalliset kortikosteroidit ovat atooppisen ekseeman tärkein lääkehoito. Diagnoosi on kliininen eikä rutiininomaisia allergiatestauksia tarvita.

Nivelrikosta kärsii jopa miljoona suomalaista. Tuoreen selvityksen mukaan nivelkivut haittaavat naisten arkipäivän toimia ja heikentävät elämänlaatua.

Nivelrikkopotilaat ovat erityisen huolissaan kipulääkityksensä riittämättömästä tehosta sekä tulehduskipulääkkeiden aiheuttamista vatsaoireista, jotka lisääntyvät, kun potilaat yhdistävät lääkärin määräämiin lääkkeisiin reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä.

Lounasvalinnat ovat avainasemassa suolan vähentämisessä. Suomalaisten suolan saanti on viime vuosien aikana vähentynyt. Suunta on oikea, mutta edelleen saamme suolaa moninkertaisesti fysiologiseen tarpeeseen verrattuna.

Noin kolmannes päivän suolamäärästä saadaan lounaasta.

Hoidon saatavuudessa on vielä ajoittaisia ongelmia hoitotakuusta huolimatta. Sairaaloiden välillä on edelleen merkittäviä tuottavuuseroja. Erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden myönteisestä ajallisesta kehityksestä huolimatta hoitokäytännöissä ja vaikuttavuudessa on huomattavia alueellisia ja sairaalakohtaisia eroja. Lisäksi ehkäisevä työ näyttää paikoin jääneen korjaavan toiminnan varjoon.

Tämä käy ilmi Stakesin tilannekatsauksesta sosiaali- ja terveydenhuollon laatuun.

Kansallinen allergiaohjelma pyrkii etsimään uusia menetelmiä sietokyvyn vahvistamiseksi. Strategiana on välttämisen vähentäminen.

Allergisenkaan kodissa ei enää tarvitse välttää villamattoja eikä verhoja, kerrotaan Allergia- ja Astmaliitosta. Koirasta ei tarvitse luopua, elleivät oireet tule nimenomaan koirasta. Imuria ei tarvitse kaivaa kaapista joka päivä, normaali viikkosiivous riittää.

Kuinka kauan lapselle on hyväksi antaa pelkää äidinmaitoa. Rintaruokinnan pituus on herättänyt kysymyksiä. Suomen lastenlääkäriyhdistys on ottanut Ilta-Sanomien mukaan kantaa pitkän imetyksen haittapuoliin.

Yhdistys toteaa, että suomalaiselle vauvalle olisi hyvä antaa rintamaidon lisäksi lisäravintoa 4-6 kuukauden ikäisenä, vaikka WHO:n imetyssuositus on täysi-imettää vauvaa puolivuotiaaksi asti.