Tuberkuloosia sairastetaan Suomessa yhä harvemmin. Tautitapauksia oli viime vuonna reilut 400.

Suomi kuuluu nykyisin ns. matalan ilmaantuvuuden maihin: uusia tapauksia todetaan selvästi alle 10/100 000. Tartuttavaa keuhkotuberkuloosia todetaan noin 100 – 150 tapausta vuodessa. Näiden tapausten yhteydessä esiintyy ajoittain pieniä epidemioita, joiden rajaaminen vaatii sitkeyttä.
 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on täydentänyt kansallisia ravitsemussuosituksia ikääntyneille suunnatuilla suosituksilla.

Suosituksilla selkeytetään iäkkäiden ihmisten ravitsemukseen liittyviä keskinäisiä eroja ja ravitsemushoidon tavoitteita. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa hyvät käytännöt ja lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä.
 

Sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa on paineita leikata julkisen terveydenhoidon kuluja, jotka nousevat jatkuvasti kroonisten tautien lisääntyessä.

Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan terveydenhuollon painopiste siirtyykin jatkossa sairauksien hoidosta terveyden ylläpitämiseen. Yksilöiden on itse ryhdyttävä hoitamaan omaa terveyttään ja siten osallistuttava terveydenhuollon kulujen pienentämiseen.

Vuonna 2008 syntyi ennätysmäärä lapsia sitten vuoden 1996 jälkeen. Väestöpohjaan suhteutettuna lapsia syntyi eniten Pohjois-Pohjanmaan ja vähiten Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä.

Syntyneiden lasten määrä kääntyi laskuun 1990-luvun puolivälissä, mutta nousi jälleen vuonna 2002. Vuonna 2008 lapsia syntyi vajaat viisi prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Koko maassa poikia syntyi kaksi prosenttia enemmän kuin tyttöjä (51 ja 49 prosenttia vuonna 2008).
 

Hätänumeroon soitettaessa on henkilökunnan parissa sekunnissa arvioitava, tarvitaanko ambulanssia ja kuinka nopeasti.

Vaarana on, että jotkut sairastuneet saavat sairaankuljetuksen turhaan ja joillekin ambulanssi ei saavu paikalle tarpeeksi nopeasti. Sairaankuljetuksen tehostamiseksi tarvitaan parempia lääketieteellisen priorisoinnin menetelmiä.
 

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että tietyn geenimuodon kantajilla lapsuudessa koettu pahoinpitely lisää riskiä aikuisiän impulsiiviseen ja väkivaltaiseen humalakäyttäytymiseen.

Suomalaistutkijat ovat jo aikaisemmin osoittaneet, että pitkäaikainen rankka alkoholinkäyttö lisää korkea-aktiivista MAOA-geenimuotoa kantavilla riskiä toistuvaan impulsiiviseen väkivaltakäyttäytymiseen humalassa.