Nykyinen apteekkiverkko on säilytettävä. Tätä mieltä on sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.

Hän pitää tärkeänä, että apteekkitoimintaa kehitetään siitä näkökulmasta, että koko maassa turvataan kattava lääkejakelu. Kyse on tasa-arvoisesta lääkkeiden saannista. Ministerin mielestä syrjäseuduille tulisi voida perustaa nykyistä helpommin ns. lääkekaappeja esimerkiksi pienten kauppojen ja asiamiespostien yhteyteen, ja lääkekaappien toimintaa kehittää niin, että niiden kautta voidaan toimittaa myös reseptilääkkeitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on luovuttanut peruspalveluministeri Paula Risikolle loppuraporttinsa alkoholijuomien varoitusmerkinnöistä.

Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus alkoholijuomien pakkauksiin 1.1.2009 tulevan varoitustekstin sisällöstä, sijainnista ja koosta. Merkintöjen tarkoituksena on varoittaa kuluttajia alkoholijuomien terveysvaaroista.

Yhä useammin lääkäri kohtaa vastaanotollaan potilaan, joka katsoo, että hänellä on tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä valmis kanta haluamastaan lääkkeestä tai toimenpiteestä. Tällaisia potilaita on yhä enemmän.

Joka viides lääkäri kokee tilanteen hoitosuhteen kannalta myönteisenä ja kaksi viidestä kielteisenä. Yksityislääkärit suhtautuvat potilaiden kuluttajarooliin myönteisemmin kuin julkisessa terveydenhuollossa työskentelevät.

Stakesin laajan kyselytutkimuksen mukaan jatkuvasti tai melko usein yksinäisyyttä kokevien suomalaisten osuus on laskenut kuudesta prosentista neljään vuosien 1994 ja 2006 välisenä aikana.

Yksinäisyydestä raportoivien osuuden lasku näyttää liittyvän työttömyyden vähenemiseen ja väestön koetun terveydentilan kohenemiseen.

Kouluterveyskysely 2007:n mukaan oppilaiden päivittäinen oireilu on lisääntynyt selvästi yläluokkalaisilla ja lukiolaisilla.

Päivittäistä väsymystä on joka kuudennella, tytöistä jopa joka viidennellä. Niillä oppilailla, joilla on huonot terveystottumukset, päivittäistä väsymystä on joka neljännellä. Mikäli myös kouluolot koetaan puutteellisiksi, päivittäinen väsymys lähes kolminkertaistuu.

Nyt se on sitten tieteellisestikin todistettu: vaihdevuodet lihottavat. Kaikkea lihomista ei kuitenkaan tarvitse kaataa naisten niskaa, osasyy löytyy katovasta estrogeenistä.

Tämä naissukupuolihormoni – tai pikemminkin sen puute – aiheuttaa ruokahalun kohoamista, energiatason laskua ja vartalossa olevan rasvakudoksen jakautumista eri kohtiin. Ei, estrogeenin häipyminen ei paranna rasvakudoksen jakautumissuhteita. Päinvastoin, sen jälkeen läskiä alkaa kerääntyä mahaan naisillakin ja tuloksena on miesmäinen röllykkä.