Yhä useammin lääkäri kohtaa vastaanotollaan potilaan, joka katsoo, että hänellä on tietoa sairaudesta ja sen hoidosta sekä valmis kanta haluamastaan lääkkeestä tai toimenpiteestä. Tällaisia potilaita on yhä enemmän.
Joka viides lääkäri kokee tilanteen hoitosuhteen kannalta myönteisenä ja kaksi viidestä kielteisenä. Yksityislääkärit suhtautuvat potilaiden kuluttajarooliin myönteisemmin kuin julkisessa terveydenhuollossa työskentelevät.
YTM Hanna Toiviaisen väitöstutkimuksen mukaan lääkärit suhtautuvat varauksellisesti potilaiden kuluttajarooliin, koska heidän mielestään potilailla ei ole riittävää asiantuntemusta hoitopäätösten tekoon. Myönteistä suhtautumista perusteltiin potilaan osallistumisella ja yhteistyöllä.
Käsitys potilaasta kuluttajana on alkujaan lähtöisin kuluttajaliikkeestä, mutta myös kaupallisen mallin tuomisesta terveydenhuoltoon. Terveydenhuollossa konsumerismilla tarkoitetaan potilaan aktiivisuuden, aseman ja valinnanvapauden korostamista. "Nykyisin terveydenhuollon hallinnossa ja terveyspolitiikassa korostetaan potilaan osallistumista. Eri toimijoiden käsitys potilaasta kuluttajana ja potilaan osallistumisesta eroaa.
Kuluttajaliikkeen lähtökohtana on potilaiden suojelu sekä asema ja oikeudet yleensä, potilasjärjestöt korostavat oman potilasryhmänsä edunvalvontaa ja terveyspolitiikkaan vaikuttamista ja kaupalliset toimijat lähestyvät asiaa taloudellisesta näkökulmasta korostaen kulutuskeskeisyyttä. Kansainvälisenä ilmiönä osallistuminen on osa uudelleenmuotoutuvaa terveydenhuoltoa.
Tutkijan mielestä potilaiden osallistuminen ja valinnanvapauden korostuminen nostaa esille terveyspoliittisia asioita: "Aktiiviset kuluttajapotilaat haastavat keskusteluun potilaan tekemästä valinnasta ja osallistumisesta hoitopäätökseen sekä terveyspolitiikkaan yleensä. Muuttuminen asiakkaiksi ja kuluttajiksi ei ole vain yksilöiden roolin ja vallan uudelleenjakoa. Se vaikuttaa suhteiden muuttumiseen järjestelmätasolla myös kansalaisten ja valtion sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rooleissa."
Potilasjärjestöjen määrä kasvoi runsaasti Suomessa 1990-luvulta lähtien. Lääkärit eivät suhtautuneet 1990-luvun puolivälissä tehdyssä kuluttajaliikkeiden kyselyssä innostuneesti ajatukseen, että kuluttajaliikkeet jakaisivat tietoa hoitokäytännöistä. Vuonna 2002 tehdyssä Suomen Lääkäriliiton kyselyssä lääkärit suhtautuivat kielteisesti reseptilääkkeiden yleisömainontaan. Yli kolmanneksen mielestä lääkemainokset yleensäkin ovat haitallisia tai hyödyttömiä lääketiedon jakamisessa väestölle.
Euroopan unionissa lääketeollisuus yritti vuosina 2001–2003 ajaa reseptilääkkeiden yleisömainonnan sallimista, ja nyt tilanne on tullut ajankohtaiseksi uudelleen. Palvelujen kaupallistuminen on muuttanut lääkärityöhön liittyviä odotuksia. Yhä useampi potilas toivoo hoitosuhteessa entistä tasavertaisempaa asemaa.
Lähde: Stakes ja Hanna Toiviainen. Konsumerismi, potilaiden ja kuluttajien aktiivinen toiminta sekä erityisesti lääkäreiden kokemukset ja näkemykset potilaista kuluttajina.
|
