|
Parantuva kansanterveys luo edellytyksiä eläkeiän nostolle
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut pyynnöstä valtiovarainministeriölle lausunnon ns. Ahtelan ja Rantalan eläketyöryhmien raporteista.
THL toteaa, että eläkeiän nostamisen esille tuleminen on luonnollista, sillä viimeisen 40 vuoden aikana suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on noussut noin 10 vuotta. Tutkimusten mukaan lisäelinvuodet ovat pääasiassa myös terveitä elinvuosia.
|
Lue lisää»
|
|
Kansallinen raskausdiabetestutkimus on alkanut
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aloittamassa tutkimuksessa pyritään selvittämään raskausdiabeteksen merkitystä äidin ja syntyvän lapsen terveyden kannalta.
Tutkimukseen on kutsuttu raskaana olevia äitejä Oulun yliopistollisen sairaalan alueelta, ja nyt tutkimusta on laajennettu myös muihin synnytyssairaaloihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää elämäntapojen lisäksi myös perinnöllisten tekijöiden merkitystä raskausdiabeteksessa.
|
Lue lisää»
|
|
Matala sosiaalinen asema edelleen itsemurhariski
|
Itsemurha oli neljänneksi yleisin kuolemansyy 15–64 -vuotiailla suomalaisilla vuonna 2006, vaikka itsemurhakuolleisuus on pienentynyt huomattavasti viimeisen reilun viidentoista vuoden aikana.
Maalikuussa Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä ilmenee, että pienenemisestä huolimatta sosiaaliset erot itsemurhakuolleisuudessa ovat edelleen huomattavat: suurin riski on vähän koulutetuilla, työntekijäasemassa olevilla sekä työttömillä.
|
Lue lisää»
|
|
Kuntoutuskursseille osallistuneiden määrä väheni
|
Viime vuonna Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistuneista 40 % osallistui erityyppisille kuntoutuskursseille. Kelan kuntoutusta sai kaikkiaan 83 800 henkilöä.
Kelan järjestämät kuntoutuskurssit voidaan jakaa varsinaisiin kuntoutuskursseihin (esim. ASLAK- ja Tules-kurssit) ja sopeutumisvalmennuskursseihin, vaikeavammaisten sairausryhmäkohtaisiin kursseihin sekä ammatillisiin kuntoutuskursseihin.
|
Lue lisää»
|
|
Hengityssairaan kannattaa varautua paukkupakkasiin
|
Pakkaskausi voi olla vaikeaa aikaa hengityssairaalle. Kireässä pakkasessa keuhkoputket ahtautuvat, limaneritys lisääntyy ja hengenahdistuskohtauksen riski kasvaa.
Jos hengityssairaan ei ole pakko liikkua ulkona tulipalopakkasilla, on hyvä pysytellä sisätiloissa pahimmat pakkaspäivät. Ulkona liikkuessa hengitysteiden suojaaminen on tärkeää, jotta kylmä ilma ei pääse suoraan keuhkoihin saakka.
|
Lue lisää»
|
|