Itsemurha oli neljänneksi yleisin kuolemansyy 15–64 -vuotiailla suomalaisilla vuonna 2006, vaikka itsemurhakuolleisuus on pienentynyt huomattavasti viimeisen reilun viidentoista vuoden aikana.
Maalikuussa Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä ilmenee, että pienenemisestä huolimatta sosiaaliset erot itsemurhakuolleisuudessa ovat edelleen huomattavat: suurin riski on vähän koulutetuilla, työntekijäasemassa olevilla sekä työttömillä.
Alhainen ammattiin perustuva sosiaaliluokka osoittautui niin miehillä kuin naisilla tärkeäksi itsemurhakuolleisuuden riskitekijäksi. Koulutuksella oli myös voimakas vaikutus niihin itsemurhiin, joissa alkoholipäihtymys oli myötävaikuttava kuolemansyy. Tämä osoittaa sen, että osin sosioekonomisten erojen syyt juontuvat nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen, jolloin koulutus hankitaan ja terveyskäyttäytymistavat muodostuvat. Työttömien korkea suhteellinen itsemurhakuolleisuus taloudellisen nousukauden aikana viittaa siihen, että erot itsemurhakuolleisuudessa johtuvat ainakin jossain määrin valikoitumisesta työttömäksi. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi kuitenkin myös kausaalisesti nostavan itsemurhariskiä, ja erityisesti miesten osalta pienet tulot lisäävät tätä riskiä.
Tutkimuksen tavoitteena on kokonaisvaltainen analyysi itsemurhakuolleisuuden sosiaalisista eroista Suomessa. Se keskittyy erityisesti kolmen eri sosioekonomisen indikaattorin, eli koulutuksen, ammattiin perustuvan sosiaaliluokan sekä kotitalouden kulutusyksikköä kohden laskettujen tulojen, suhteelliseen merkitykseen, ja siihen, missä määrin ne selittävät tai välittävät toistensa vaikutuksia. Tutkimuksessa käytetyt aineistot muodostettiin Tilastokeskuksen rekistereistä. Osassa analyysejä tarkastellaan erikseen myös sellaisia itsemurhia, joissa alkoholipäihtymys oli katsottu myötävaikuttavaksi kuolemansyyksi.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että koulutuksella ja ammattiin perustuvalla sosiaaliluokalla sekä pitkäaikaistyöttömyydellä on syy-yhteys itsemurhakuolleisuuteen, mutta jossain määrin myös valikoituminen alhaiseen koulutukseen ja työttömyyteen selittävät itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että myös alkoholinkäyttö vaikuttaa näiden erojen taustalla. Itsemurhien ehkäisyprojekteista hyötyisivätkin todennäköisimmin vähän koulutettujen, työntekijöiden ja työttömien lisäksi myös nuoret ihmiset, joiden terveyskäyttäytyminen on vasta muotoutumassa.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
