Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että tietyn geenimuodon kantajilla lapsuudessa koettu pahoinpitely lisää riskiä aikuisiän impulsiiviseen ja väkivaltaiseen humalakäyttäytymiseen.

Suomalaistutkijat ovat jo aikaisemmin osoittaneet, että pitkäaikainen rankka alkoholinkäyttö lisää korkea-aktiivista MAOA-geenimuotoa kantavilla riskiä toistuvaan impulsiiviseen väkivaltakäyttäytymiseen humalassa.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tekemän selvityksen mukaan sairaaloiden lääkäritilanne on parantunut. Lokakuussa 2009 sairaalalääkärin viroista oli täytettynä 89 prosenttia. Viroista 515 virkaa oli kokonaan täyttämättä eli lääkärivaje oli 7,3 prosenttia, kun se vuosi aiemmin oli 9,4 prosenttia. 

Lääkärien työvoimatilanne on parantunut erityisesti erikoistuvien lääkärien virkojen kohdalla, jossa vaje on pienentynyt 11,2 prosentista 7,4 prosenttiin.

Lasten parissa työskentelevistä ammattilaisista useampi kuin joka toinen (61 %) kertoi kohdanneensa työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana lapsia, joiden kotona arveli käytettävän liikaa päihteitä.

Tämä kävi ilmi vuoden 2010 alussa tehdystä  A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kyselystä.

Suomalaisista 1,3 miljoonalla oli oikeus erityiskorvattaviin tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin viime vuoden lopussa.

Oikeus erityiskorvattaviin tai rajoitetusti korvattaviin lääkkeisiin myönnetään Kelassa vaikean ja pitkäaikaisen sairauden perusteella. Tämä tarkoittaa, että korvausta maksetaan 72 % tai 100 % lääkkeen hinnasta. Muissa tapauksissa maksetaan sairausvakuutuskorvauksena peruskorvausta, joka on 42 % lääkevalmisteen hinnasta.
 

Kainuun kunnat käyttävät terveyspalveluihin keskimäärin neljänneksen vähemmän rahaa kuin Helsinki ja Länsi-Uudellamaan kunnat, kun huomioon otetaan kuntalaisten palveluiden tarve.

Tuoreen selvityksen mukaan Kainuussa terveyden- ja vanhustenhuollon palvelumenot olivat asukasta kohti 11 prosenttia vähemmän ja Länsi-Uudellamaalla 14 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin vuonna 2008.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja useiden yliopistojen lastenklinikoiden ja muiden laitosten yhteistyönä valmistuneet tutkimustulokset tukevat nykyisiä imetyssuosituksia.

Suositusten mukaan kiinteät lisäruoat tulisi aloittaa imetyksen ohella 6 kuukauden, aikaisintaan 4 kuukauden, iässä. Lisäruokien aloitus vasta puolen vuoden iän jälkeen saattaa olla yhteydessä suurempaan astman, allergisen nuhan ja allergisen herkistymisen riskiin.