Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut pyynnöstä valtiovarainministeriölle lausunnon ns. Ahtelan ja Rantalan eläketyöryhmien raporteista.
THL toteaa, että eläkeiän nostamisen esille tuleminen on luonnollista, sillä viimeisen 40 vuoden aikana suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on noussut noin 10 vuotta. Tutkimusten mukaan lisäelinvuodet ovat pääasiassa myös terveitä elinvuosia.
Arvioiden mukaan noin 80 prosenttia eliniän pitenemisestä aiheutuu sydän- ja verisuonitautikuolemien vähenemisestä eli siirtymisestä myöhempiin ikäryhmiin. Tämä osoittaa yleisen kansanterveystyön keskeisen merkityksen eläkeikäkysymykseen ja suomalaisten toimintakykyyn.
THL:n mielestä eläketyöryhmät ovat tarttuneet kansantalouden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeiseen haasteeseen ja ovat osittain myös pystyneet vastaamaan siihen. Suomalaisten terveen eliniän koko ajan kasvaessa tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen on hyviä mahdollisuuksia.
Suomalaisten kansanterveydessä, toimintakyvyssä ja työssä jaksamisessa on kuitenkin edelleen monia haasteita, jotka vaativat tehokasta kansanterveystyötä ja pätevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Työelämässä tapahtuvilla toimilla on oma tärkeä, mutta rajallinen merkityksensä. THL korostaa, että niin tärkeitä kuin työilmapiiri, töiden järjestely ja työnjohto ovatkin, työssä jaksamisessa keskeistä on myös kaikkiin suomalaisiin kohdistuva tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen.
Tällä hetkellä Suomessa menetetään vuosittain lähes puoli miljoonaa työvuotta sairauksien vuoksi. Ennenaikaisen kuolleisuuden syiden kärjessä ovat sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja tapaturmat. Työkyvyttömyyden osalta syiden kärjessä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden ehkäisyssä ylipainon torjunta ja liikunta ovat avainasemassa. Myös masennus on suuri työkyvyttömyyden aiheuttaja. THL tekee parhaillaan aktiivista työtä hyvien ja kustannustehokkaiden käytäntöjen, menetelmien sekä toimintamallien löytämiseksi. Kansantautien syyt liittyvät läheisesti elintapoihin, joihin vaikuttamisessa paikallinen terveyden edistäminen on keskeisessä asemassa.
THL katsoo, että raportissa esitetyt ehdotukset työikäisten erityisasemasta mm. erikoissairaanhoidon pääsyn osalta ovat eriarvoistavia. Jo nyt väestön terveys- ja toimintakykyerot ovat Suomessa erittäin suuria. Esimerkiksi korkeakoulutetut miehet elävät noin kuusi vuotta vanhemmiksi kuin vähiten koulutetut miehet; naisilla vastaava koulutusryhmäero on runsaat kolme vuotta. Terveen elinajan odotteessa niin miesten kuin naistenkin vastaava ero on jopa yli kymmenen vuotta. Jos koko väestön työkyky olisi yhtä hyvä kuin ylimmässä koulutusryhmässä, työkyvyn rajoitukset vähenisivät väestössä yli 60 prosenttia. Työttömyys on suuri riski työkyvylle. Työssä olevilla on nykyisin paljon paremmat palvelut kuin työttömillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Sekä työssä olevien että työttömien kuntoutusta pitäisi kehittää.
THL katsoo, että Ahtelan ja Rantalan työryhmien esitykset ovat sinänsä pääsääntöisesti myönteisiä ja kannatettavia, mutta korostaa väestön yleisen terveystyön keskeistä merkitystä asiassa.
Lähde. THL
|
