Yhdysvalloissa on tänä kesänä julkaistu asiantuntijaryhmän kannanotot uusiksi kansallisiksi ravitsemussuosituksiksi. Ne perustuvat Yhdysvaltain maatalous- ja terveysministeriön asettaman suuren asiantuntijajoukon analyysiin erittäin laajoista ravinto-terveystutkimuksista.

Uusimmat yhdysvaltalaiset ravitsemussuositukset julkaistaan virallisesti syksyllä 2010, ja ne laaditaan joka viides vuosi.
 

Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholipsykoosin sairastaneiden kuolleisuus oli 20-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna. Kuolleisuus oli huomattavasti korkeampi, 12-kertainen, verrattuna myös niihin alkoholiriippuvuudesta kärsiviin, joille ei koskaan ollut kehittynyt alkoholipsykoosia.

Tutkimuksen kahdeksan vuoden seuranta-aikana alkoholipsykoosin sairastaneista oli kuollut 37 prosenttia.
 

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä selvitti keväällä mahdollisuutta rajoittaa alkoholimainontaa niin, että tuotteista voisi antaa pelkkiä tuotetietoja.

Mainoksissa ei silloin enää voisi välittää mielikuvia esimerkiksi siitä, että alkoholi tekee elämästä hauskempaa.

Valion maitojen, piimien, jogurttien ja viilien D-vitamiini määrä nostetaan 0,5 Mikrogrammasta 1 mikrogrammaan 100 millilitrassa. D-vitamiinitäydennys laajenee myös Valion ravintorasvoissa.

Valio noudattaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusia suosituksia, joilla pyritään nostamaan D-vitamiinin saanti lähemmäs ravitsemussuosituksia.

Kansalaisten suhtautuminen alkoholiin tiukentuu koko ajan, kertoo vastajulkaistu suomalaisten alkoholiasenteet 2010 -selvitys.

Suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin liikakäytöstä ja selkeästi tiukentaneet asennettaan sitä kohtaan. Kiellot ja rajoitukset hyväksytään nyt entistä herkemmin. Suhtautuminen humalajuomiseen on muuttunut huomattavasti kielteisemmäksi.

Raskauden ehkäisy ei ole uusi asia, sillä varmuudella ainakin 4000 vuotta raskautta on ehkäisty niin luonnollisilla keinoilla kuin taikuudella. Muinaiset ehkäisyvälineet muistuttivat osin tämän päivän ehkäisyvälineitä, esimerkiksi pessaaria, mutta ehkäisyn käyttöön vaikuttivat lähinnä uskomukset, ei niinkään tieto.

Varsin myöhään alettiin ymmärtää hedelmöitymisen biologiaa, sillä esimerkiksi vasta 1850-luvulla selvisi hedelmöitymisen ajankohta.