Kansalaisten suhtautuminen alkoholiin tiukentuu koko ajan, kertoo vastajulkaistu suomalaisten alkoholiasenteet 2010 -selvitys.
Suomalaiset ovat erittäin huolissaan alkoholin liikakäytöstä ja selkeästi tiukentaneet asennettaan sitä kohtaan. Kiellot ja rajoitukset hyväksytään nyt entistä herkemmin. Suhtautuminen humalajuomiseen on muuttunut huomattavasti kielteisemmäksi.
Ratti- ja ruorijuopumusrajaa halutaan alentaa. Sukupuolijakauma on hyvin selkeä, naiset ovat miehiä kautta linjan jyrkempiä suhtautumisessaan alkoholiin ja sen kulutustasoon.
Alueellisesti tiukimman kannan alkoholiin ottavat itäsuomalaiset. Myönteistä on, että lähes kaikki suomalaiset hyväksyvät nyt sen, että terveydenhuollon vastaanotolla heiltä kysytään alkoholin käytöstä.
Tekry teki tutkimuksen nyt 3. kerran. Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitystä varten haastateltiin 1002 Manner-Suomessa asuvaa 15-79-vuotiasta. Tutkimuksen teki TNS Gallup Oy.
Juomme liikaa, humalaiset ärsyttävät ja tuovat turvattomuutta
Suurin osa suomalaisista - 77 prosenttia - on sitä mieltä, että käytämme liikaa alkoholia. Erityisesti naiset ovat tätä mieltä (85 %). Alueellisesti Itä-Suomi nousi yli keskiarvon, 84 prosenttia. Kaikki asenteet humalajuomista kohtaan ovat tiukentuneet merkittävästi. 72 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että suhtaudumme liian vapaamielisesti humalaan. 78 prosenttia suomalaisista vaatii tiukempaa suhtautumista alkoholin myyntiin ja anniskeluun päihtyneille.
Arkisissa ympäristöissä kodin ulkopuolella 61 prosenttia kokee humalaisten näkymisen ja käyttäytymisen häiritseväksi. Joka kolmas koki turvallisuuden tunteensa heikentyneen, eniten turvattomuutta kokivat 15-29-vuotiaat (45 %). Alueellisesti humalaiset haittaavat eniten Suur-Helsingin alueella asuvia (69 %).
Ihmiset näkevät ympäristössään koko ajan kasvavia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia alkoholin käytön aiheuttamina jo kaikkialla Suomessa. Lähes viiden vuoden ajan alkoholista aiheutuneet sairaudet ovat olleet työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolinsyy.
Toisaalta kansalaiset kokevat erittäin myönteisenä sen, että terveydenhuollossa kysytään aina alkoholin käytöstä. Peräti 92 prosenttia hyväksyy sen ja lähes kaikki 30-39-vuotiaat (96 %) suhtautuvat myönteisesti vastaanotolla tehtäviin kysymyksiin ja neuvoihin.
Promillerajat alas ja tiukempaa alkoholipolitiikkaa
Suomalaisista 69 prosenttia on valmis laskemaan rattijuopumuksen rajaa 0,2 promilleen. Neljässä vuodessa luku on selkeästi kasvanut. Naiset ovat jälleen enemmistönä tiukennusten kannalta (78 %).
Myös ruorijuopumuksen rajan haluaa laskea 0,5 promilleen 77 prosenttia kansalaisista. 30-39-vuotiaista peräti 86 prosenttia kannattaa promillerajan laskemista vesillä liikuttaessa.
Alkoholiveron korotusta kannattaa edelleen 43 prosenttia suomalaisista, naiset (51 %) selkeästi miehiä (35 %) enemmän. Tässäkin itäsuomalaiset erottuvat, 56 prosenttia nostaisi alkoholiveroa.
Alkoholin mielikuvamainonnan kieltoa kannattaa naisista 64 prosenttia ja miehistä 51 prosenttia.
Ei alkoholiteollisuutta urheiluun eikä lakien valmisteluun
Alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan urheilutapahtumien yhteydessä kieltäisi 70 prosenttia naisista ja miehistä 47 prosenttia. Asenteet myös tiukkenevat iän myötä.
Puolet suomalaisista ei myöskään hyväksy sitä, että alkoholiteollisuus osallistuu alkoholipoliittisten lakien ja asetusten valmisteluun. Vastustajien määrä on pysynyt samana edellisestä selvityksestä, mutta ehdotusta kannattavien määrä on vähentynyt ja epätietoisten määrä lisääntynyt.
Lähde: Terveyden edistämisen keskus Tekry
|
