Suomalaiselle aikuisväestölle tehty tutkimus osoitti, etteivät masennuslääkkeiden hoitojaksot noudata depression Käypä hoito -suosituksia, mutta kehitys on menossa parempaan suuntaan.

Suositusten mukaan masennuslääkitystä pitäisi jatkaa puolen vuoden ajan oireiden helpottamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin noin yhdeksän kuukauden hoitoa. Lyhytaikaiset hoitojaksot olivat tuoreimman Suomessa kerätyn tiedon mukaan edelleen yleisiä: puolet vuonna 2000 masennuslääkityksen aloittaneista käytti lääkettä alle kolme kuukautta.
 

Suomessa lokakuun alusta voimaan tullut tupakkalaki suojaa erityisesti lapsia ja nuoria. Laki tuo esiin yhteiskunnan tahtotilan, mutta lisäksi tarvitaan jokaisen aikuisen panosta.

Lain ulkopuolelle jäi toistaiseksi tupakoinnin kieltäminen autossa, jossa on lapsia.
 

Viime kesä oli kaikkien aikojen aurinkoisin D-vitamiinikesä. D-vitamiinia syntyi ihossamme riittämiin.

Paria keskikesän kuukautta lukuun ottamatta emme kuitenkaan saa Suomessa riittävästi auringonvaloa D-vitamiinin tuottamiseen ihossamme.
 

Tarinoiden kautta lapselle avautuu uusia todellisuuksia – taianomaisia maailmoja, joissa mahdollisuudet ovat rajattomat, ja konkreettisen maailman totuuksia, jotka asettavat rajoja meille ihmisille.
 
Pienet lapset eivät vielä lue itse, mutta he kaipaavat silti ravintoa mielikuvitukselleen sekä välineitä jäsentää ympäröivää todellisuutta.
 

Jokainen ihminen tarvitsee läheistä, jonka kanssa voi jakaa elämän iloja ja suruja. Välittämiseen kuuluu myös kyky asettua toisen asemaan ja kantaa vastuuta muista.

Toisista ihmisistä välittämisen lisäksi on tärkeää kantaa vastuuta yhteisistä asioista, kuten vanhusten asemasta nyky-Suomessa tai lasten ja nuorten elämän edellytyksien turvaamisesta.
 

Iltatyyppiset eli iltaisin virkuimmillaan olevat ihmiset ovat useammin tupakoijia ja nikotiiniriippuvaisia kuin aamuvirkut, osoittaa suomalaistutkimus. Tämän yhteyden taustalla on todennäköisesti sekä ympäristö- että geneettisiä tekijöitä.