Vaikka kiinnostus hoidon kehittämistä kohtaan onkin lisääntynyt viime vuosina, syömishäiriöiden hoidossa on merkittäviä puutteita.

Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta syömishäiriöiden hoito on poukkoilevaa ja sekavaa. Somaattisen ja psyykkisen hoidon eriaikaisuus, lyhytjänteisyys ja koordinoimattomuus ovat keskeisiä epäkohtia sekä avo- että sairaalahoidossa.

Siitepölylle allergisilla alkaa olla jo kiire aloittaa ennaltaehkäisevä lääkitys ainakin Etelä-Suomessa. Lepät ja pähkinäpensas ovat kevään ensimmäisiä pölyttäjiä, ja ne kukkivat jo Keski-Euroopassa.

Oikea lääkevalinta kannattaa varmistaa apteekista.

Hyvin pienipainoisina syntyneillä keskosilla on aikuisena harvemmin atopiaa eli taipumusta herkistyä elinympäristön tavallisille allergeeneille kuin täysiaikaisina syntyneillä ikätovereillaan.

Riski on sitä pienempi, mitä ennenaikaisempana pikkukeskonen on syntynyt.

Kun uniapnean hoito on kohdallaan, sairastuneen uni ei katkeile hengityskatkosten vuoksi. Hän voi nukkua virkistävät, yhtäjaksoiset yöunet ja tuntea aamulla olonsa levänneeksi.

Muutkin uniapnean oireet, kuten päänsärky ja masentuneisuus, häviävät oikealla hoidolla.

Päivittäinen musiikin kuuntelu parantaa kognitiivista toipumista ja mielialaa aivoinfarktin jälkeen. Tämä selvisi vuonna 2008 suurta huomiota herättäneestä tutkimuksesta.

Helsingin yliopistossa maaliskuussa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksesta käy ilmi, että musiikki on läheisesti yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin, mielialaan sekä kuulomuistiin ja saattaa edistää niiden kuntoutumista aivoinfarktista toipumisen alkuvaiheessa.

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa juuri päättyneessä 3-vuotisessa hankkeessa on tutkittu perimän ja ympäristön vuorovaikutusta syrjäytymisriskin ennustajana.

Tutkimuksen mukaan syrjäytymiskehitys alkaa jo peruskoulussa.