Suomalaisnuorista suurin osa altistuu jatkuvalle alkoholimainonnalle elinympäristössään. Noin yhdeksän kymmenestä 13-17-vuotiaasta suomalaisnuoresta on havainnut alkoholimainontaa ja heistä yli 80 % parin viikon sisällä tai lähipäivinä vuonna 2011.

Tulokset ovat lähes identtisiä kaksi vuotta aikaisemmin toteutetun vastaavan tutkimuksen kanssa.
 

Vanhemmuuteen liittyy monia asioita, joista ei ole helppo puhua. Syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet painavat äitejä ja estävät heitä jakamasta huoliaan ja tunteitaan läheistensä kanssa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelin tarjoaa kanavan jakaa vanhemmuuden vaikeita aiheita.

Joka kesä 3–4 veteen hypännyttä suomalaista menettää liikuntakykynsä loppuelämäksi. Invalidiliiton mielestä yksikin onnettomuus on liikaa.

Vaikeiden vammojen lisäksi varomattomat sukellukset aiheuttavat lieviä selkäydinvaurioita sekä murtumia, venähdyksiä ja mustelmia.
 

Tie selväksi –hankkeen raportin mukaan varhainen puuttuminen ja motivointi auttoivat rattijuopumuksesta kiinni jääneitä tarkkailemaan omaa päihteiden käyttöään ja siihen liittyviä riskejä.

Hämeenlinnassa, Savonlinnassa, Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Helsingin itäisessä poliisipiirissä toteutetussa kokeiluhankkeessa sosiaali- tai terveydenhuollon toimijat, esimerkiksi poliisilaitoksella työskentelevä sosiaalityöntekijä tai terveydenhuollon ammattilainen, järjestivät rattijuopumuksesta kiinnijääneelle päihdekeskustelun.

Riittämättömän liikkumisen vuoksi menetetään valtavasti liikunnan mahdollistamia terveyshyötyjä. Suomessa työikäisistä vain runsas kymmenesosa täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan.

Eläkeikää lähestyvistä suositusten mukaisesti liikkuu enää muutama prosentti ikäryhmästä. Valtakunnantason poliittisilla ratkaisuilla olisi kuitenkin mahdollista lisätä liikkumista — esimerkiksi autoilua suosiva työmatkojen veroetu voitaisiin muuttaa pyöräilyä suosivaksi.

Nuoret kokevat astman haittaavan vain harvoin elämäänsä. Eniten haittaa sairaudesta on koulun käsityö- tai liikuntatunneilla. Nuoret kaipaavat tietoa ja tukea sairaudestaan niin terveydenhuollolta kuin vanhemmiltaan.

Tiedot käyvät ilmi Hengitysliiton tutkimuksesta, jossa selvitettiin astmaa sairastavien lasten ja nuorten hyvinvointia, sairauden omahoitoa, terveyspalveluiden käyttöä sekä astman vaikutusta koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin ja harrastuksiin.