Päihtyneiden kuljettamista ja kohtelua selvittänyt työryhmä esittää, että päihtyneitä henkilöitä tulisi ohjata nykyistä nopeammin hoitoon.

Putkasäilytyksen sijasta tulisi painottaa ennalta ehkäisevää päihdetyötä ja kehittää asunnottomien palveluita. Päihtyneiden hoitoketjua kehitettäessä tulisi huomioida erityisesti harvaan asuttujen alueiden pitkät etäisyydet ja alueelliset erityispiirteet.
 

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin laadittu sosiaaliturvaopas on julkaistu verkkosivuna www.sosiaaliturvaopas.fi. Oppaan tarkoitus on helpottaa sosiaaliturva-asioiden hoitamista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa: palveluiden tarjoajia on useita, etuudet muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät.

Uniapnea on kansantauti, jota sairastaa noin 150 000 suomalaista. Hoitamattoman uniapnean aiheuttama huonolaatuinen yöuni on vakava terveysriski, joka lisää sydän- ja verisuonitauteja ja jopa ennenaikaisia kuolemia, tyypin 2 diabetesta, tapaturmia sekä sairauspoissaoloja.

Moni suomalainen sairastaa uniapneaa tietämättään ja tauti jää usein diagnosoimatta. Uniapnean tunnistaminen ei ole vaikeaa ja sitä hoidetaan lääkkeettömästi ylipainehoidolla.

Suomen Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tuli viime vuonna lähes 157 000 soittoa, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Myös vastattuja puheluja oli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, yhteensä 33 800. Tämä selittyy osin sillä, että puhelimen yöpäivystykseen pystyttiin lisäämään päivystäjiä.

Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetyt tilausnumerot ja suorakorvaus otetaan tänä vuonna käyttöön usean uuden sairaanhoitopiirien alueella. Asiakkaille, joilla on erityistarpeita, Kela pyrkii tekemään matkustamisen mahdollisimman helpoksi.

Suorakorvausjärjestelmän ansiosta asiakas saa Kela-korttinsa esittämällä matkakorvauksen heti taksissa. Hän maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta.

Pohjoismaissa tehtiin vuonna 2009 noin 80 900 raskaudenkeskeytystä. Keskeytysten kokonaislukumäärä on kasvanut 2000-luvulla, mutta se  on yhä pienempi kuin 1970- ja 1980-lukujen huippuvuosina.

Keskeytysten määrä on 2000-luvullla pysynyt melko tasaisena Suomessa, Tanskassa ja Islannissa. Ruotsissa ja Norjassa keskeytysten määrä on viime vuosina noussut.