Päihtyneiden kuljettamista ja kohtelua selvittänyt työryhmä esittää, että päihtyneitä henkilöitä tulisi ohjata nykyistä nopeammin hoitoon.
Putkasäilytyksen sijasta tulisi painottaa ennalta ehkäisevää päihdetyötä ja kehittää asunnottomien palveluita. Päihtyneiden hoitoketjua kehitettäessä tulisi huomioida erityisesti harvaan asuttujen alueiden pitkät etäisyydet ja alueelliset erityispiirteet.
Putkasäilytyksen sijaan päihtyneitä voitaisiin ohjata nykyistä enemmän selviämishoitoyksiköihin tai asumispalveluiden ensisuojatyyppisiin palveluihin. Tällöin päihtynyt henkilö saataisiin ohjattua nopeammin hoitoon ja kokonaiskustannuksiltaan edullisemmalla tavalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon monimuotoisten ja kunnittain vaihtelevien toimintatapojen vuoksi Suomeen ei ole mahdollista luoda erillistä selviämishoitoasemista koostuvaa verkostoa. Sen sijaan palvelujärjestelmän kehittämistä on jatkettava niin, että matalan kynnyksen selviämishoitoasemia sijoitetaan nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys- tai päihdehuollon palveluiden yhteyteen tai poliisin säilytyssuojan välittömään läheisyyteen.
Poliisin osuutta päihtyneiden kuljettamisessa ja säilyttämisessä on perusteltua pyrkiä vähentämään
Tällä hetkellä päihtyneitä kuljettaa vain poliisi, ja noin puolet päihtyneiden säilöönotoista tehdään henkilön itsensä suojaamiseksi päihtymystilaan liittyvän terveysriskin tai pahoinpidellyksi tulemisen vaaran vuoksi. Työryhmän mukaan poliisin osuutta päihtyneiden kiinniotossa, kuljettamisessa ja säilöönotossa on perusteltua pyrkiä vähentämään.
Työryhmä ehdottaa, että päihdepalveluja tuottavien toimijoiden mahdollisuuksia vastata rauhallisten päihtyneiden kuljetuksesta kokeiltaisiin. Tavoitteena tulisi olla, että jatkossa hätäkeskus voisi entistä paremmin lähettää paikalle oikean toimijan tilanteen mukaan etukäteen sovitun työnjaon mukaisesti. Työnjakoa määriteltäessä tulisi ottaa huomioon työturvallisuuteen liittyvät kysymykset.
Toimivia ratkaisuja löydettävissä kokeiluhankkeiden avulla
Työryhmä esittää erilaisten kokeiluhankkeiden käynnistämistä alueellisesti toimivien ratkaisujen löytämiseksi ja niiden pohjalta syntyvien hyvien käytäntöjen levittämiseksi eri puolelle Suomea. Kokeilujen avulla viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen työnjako sekä vastuut selkeytyisivät. Mikäli kokeiluissa löydetään asiakkaiden kannalta käyttökelpoisia ja kustannustehokkaita uusia toimintatapoja, tulee ottaa kantaa myös resursseihin.
Lisäksi työryhmä esittää toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja tilastoinnin kehittämistä. Myös yksityisen turva-alan roolia on selkeytettävä päihtyneisiin liittyvissä tehtävissä. Poliisin ja yksityisen turvapalveluiden työnjaosta ja toimivaltuuksista tulisi käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja tehdä sen pohjalta tarvittavat säädösmuutokset.
Poliisin tekemät päihtyneiden säilöönotot pohjoismaisittain korkealla tasolla
Poliisi suoritti vuonna 2009 noin 88 000 päihdeperusteista kiinniottoa noin 46 000 henkilölle. Suurin osa näistä henkilöistä oli satunnaisia asiakkaita (1-2 kiinniottoa vuodessa), kymmenesosa muutaman kerran vuodessa päihtyneenä säilöönotettuja (3-5 kiinniottoa vuodessa) ja muutama prosentti niin sanottuja "kanta-asiakkaita", joilla oli toistuvia kiinniottoja (6 tai enemmän kiinniottoa vuodessa). Niin sanottuja "kanta-asiakkaita" on vain 4 prosenttia kaikista säilöönotetuista henkilöistä, mutta heihin kohdistuu 31 prosenttia kaikista poliisin tekemistä säilöönotoista, noin 27 000 säilöönottoa vuosittain. Säilöönottomäärät ovat Suomessa muihin pohjoismaihin verrattuna korkealla tasolla, vaikka määrät ovat olleet lievästi laskusuunnassa.
Lähde: Sisäasiainministeriö
|
