Nuoret kokevat astman haittaavan vain harvoin elämäänsä. Eniten haittaa sairaudesta on koulun käsityö- tai liikuntatunneilla. Nuoret kaipaavat tietoa ja tukea sairaudestaan niin terveydenhuollolta kuin vanhemmiltaan.
Tiedot käyvät ilmi Hengitysliiton tutkimuksesta, jossa selvitettiin astmaa sairastavien lasten ja nuorten hyvinvointia, sairauden omahoitoa, terveyspalveluiden käyttöä sekä astman vaikutusta koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin ja harrastuksiin.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Hengitysliiton 12–15-vuotiaat astmaa sairastavat jäsenet. Taloustutkimuksen tekemään, kirje- ja nettikyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 293 nuorta.
Enemmistö astmaa sairastavista nuorista (76 %) oli sitä mieltä, että astma ei estä normaalia elämää. Suurimmalle osalle nuorista (54 %) astmasta ei ole juuri lainkaan tai ollenkaan haittaa. Joitakin (16 %) se estää toimimasta ajoittain.
Osalle nuorista (37 %) astmasta on harmia jonkin verran. Mitä heikommin astma on hallinnassa, sitä enemmän siitä on harmia.
Astma on hyvin hoidettavissa oleva sairaus, kun lääkitys on kunnossa ja noudatetaan lääkärin antamia hoito-ohjeita. Tätä tukee nuorten kokemus: astman takia ei olla poissa koulusta, he myös pystyvät liikkumaan ja urheilemaan.
Tutkimuksesta näkyy, että nuoret ovat kiinnostuneita sairaudestaan ja ovat selvillä sen hoidosta. Astmaa ei hävetä tai piilotella sitä toisilta. Tutkimuksen mukaan lähes jokainen (93 %) on kertonut siitä koulussa ainakin jollekin.
Potilasjärjestöjen jäsenyys hyödyttää perheitä
Valtaosa (74 %) nuorista kokee, että heillä on tietoa riittävästi astmasta sairautena ja sen hoidosta. Joka viidennellä (20 %) tiedon määrässä on jonkin verran puutteita. Useimmat nuoret toivovat saavansa astmanhoidon ohjausta ja neuvontaa lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai omilta vanhemmiltaan. Tutkimuksen vastaajat olivat Hengitysliiton jäseniä, jotka seuraavat aktiivisesti astman hoitoon liittyviä asioita.
Nuorten kokemusten mukaan allergiasta on enemmän haittaa kuin astmasta.
Astmasta haittaa koulussa
Tutkimuksen mukaan astma haittaa melko suurta osaa (55 %) koulussa. Eniten astma haittaa nuoria liikkuessa tai koulun käsityötunneilla. Esimerkiksi puukäsityön tunneilla puun hionnasta ja sahanpurusta nouseva pöly tai maalin ja liiman haju voivat huonontaa nuoren vointia. Käsityötunneilla haittaa syntyy kankaiden ja lankojen pölystä.
Liikuntatunneilla astma on aiheuttanut hengenahdistusta ja yskää etenkin kovan rasituksen aikana juostessa, hiihtäessä pakkasella tai siitepölyaikaan. Astma ei kuitenkaan estä nuoria osallistumasta tunneille.
Allergiset ja astmaa sairastavat ovat kouluissa ensimmäinen ryhmä, joka tunnistaa mahdolliset sisäilmaongelmat.
Koulussa olisi hyvä olla tuntosarvet pystyssä ja seurata astmaa sairastavien oppilaiden vointia. He reagoivat huonoon sisäilman laatuun ensimmäisenä. Avainasemassa ovat kouluterveydenhoitajat, jotka voivat kiinnittää huomiota siihen, jos oireita alkaa olla isommalla joukolla oppilaita. Silloin asiaan voi puuttua välittömästi käytössä olevin keinoin esimerkiksi tehostamalla ilmanvaihtoa ja tarkistamalla sen säätöjä.
Astma ei aiheuta juuri poissaoloja koulusta. Joka viides (19 %) on ollut poissa koulusta 1-2 kertaa lukukaudessa. Valtaosalla (80 %) poissaoloja on ollut tätä harvemmin tai ei lainkaan.
NUORTEN ASTMATUTKIMUKSEN TULOKSET KOOTUSTI:
- Hengitysliitto selvitti 12-15-vuotiaiden astmaa sairastavien nuorten jäsentensä kokemuksia astmasta ja sen hoidosta. Taloustutkimuksen tekemään kirje- ja nettikyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi vuoden vaihteessa 293 nuorta.
- Enemmistön (76 %) mielestä astma ei estä normaalia elämää. Joitain (16 %) se estää toimimasta ajoittain . Eniten astma haittaa nuoria liikkuessa, esim. pelatessa, juostessa tai urheillessa. Hyvin monen mielestä (71 %) astmasta on kuitenkin liikkuessa vähän tai ei olenkaan haittaa.
- Suurimmalle osalle nuorista (54 %) astmasta ei ole juuri lainkaan tai ollenkaan haittaa. Osalle (37 %) siitä on harmia jonkin verran. Mitä heikommin astma on hallinnassa, sitä enemmän siitä on harmia.
- Hengenahdistuksesta kärsii vähintään kerran viikossa noin viidennes (18 %). Useimmille (51 %) siitä on haittaa harvoin.
- Astman hoitoon liittyvistä asioista parhaiten noudatetaan seuraavia: nukutaan riittävästi (87 %), on tietoinen allergiasta ja kykenee itse hoitamaan itsensä (83 %), välttää paikkoja, joissa tupakoidaan (80 %), ottaa hoitavat lääkkeensä säännöllisesti ohjeiden mukaan (78 %) tai urheilee tai harrastaa liikuntaa liikuntatuntien lisäksi viikoittain (76 %). Erittäin monella myös vanhemmat pitävät huolen siitä, milloin lääkkeet otetaan.
- Astma haittaa melko suurta osaa (55 %) koulussa. Useimmiten siitä on ollut haittaa liikuntatunneilla ja jonkin verran käsityötunneilla. Liikuntatunneilla se on aiheuttanut hengenahdistusta ja yskää etenekin kovan rasituksen aikana juostessa, hiihtäessä pakkasella tai siitepölyaikaan.
- Koulun sisäilman laatu jakaa nuorten mielipiteitä. Hieman yli puolet (54 %) pitää koulun sisäilmaa niin hyvänä, ettei se aiheuta oireita. Melko suuri määrä (40 %) kokee sisäilman kohtuulliseksi, eikä se juuri aiheuta oireita.
- Enemmistö (55 %) on käynyt lääkärissä astmaoireiden vuoksi vuoden sisällä. Melko monella (39 %) seurantakäynnistä on kulunut yli vuosi. Astman seuranta on tiiviimpää niiden nuorten keskuudessa, joiden astman hallinta on puutteellista (84 % käynyt lääkärissä vuoden sisällä).
- Lääkeitä käytetään säännöllisesti. Säännöllisimmin käytetty on hengitettävä hoitava lääke, jota käyttää vähintään päivittäin käyttää joka kolmas nuori. Myös hengitettävää yhdistelmälääkettä käytetään melko säännöllisesti (21 % vähintään päivittäin). Puolet vastaajista ei kuitenkaan käytä sitä. Suurin osa nuorista käyttää tarvittaessa hengitettävää avaavaa lääkettä. Samoin suun kautta otettavia allergialääkkeitä ja nenäsumutteita käytetään hyvin usein tarvittaessa tai vain siitepölyaikaan
- Allergia tuottaa nuorille paljon enemmän haittaa kuin astma. Useimmille (57 %) allergiasta on harmia ainakin jonkin verran.
Lähde: Hengitysliitto
|
