Kun uniapnean hoito on kohdallaan, sairastuneen uni ei katkeile hengityskatkosten vuoksi. Hän voi nukkua virkistävät, yhtäjaksoiset yöunet ja tuntea aamulla olonsa levänneeksi.
Muutkin uniapnean oireet, kuten päänsärky ja masentuneisuus, häviävät oikealla hoidolla.
Yleinen keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomuoto on ylipainehengitys- eli CPAP-laitteen käyttö nukkuessa. Laitteen säännöllinen käyttö parantaa unen laatua ja helpottaa uniapnean oireita huomattavasti.
Koska valtaosa uniapneaan sairastuneista on ylipainoisia, painon pudottaminen lieventää usein oireita tai jopa poistaa ne kokonaan. Jo 5-10 kilon pudottamisesta voi olla hyötyä.
Unen laatuun voi vaikuttaa myös muilla keinoin
Jokailtaiset rutiinit auttavat saamaan hyvän unen. Niihin kuuluu säännöllinen nukkumaanmenoaika ja rauhoittava hetki ennen nukkumaan menoa. Säännöllinen liikunta auttaa, mutta jos liikunta häiritsee nukahtamistasi, sitä on hyvä välttää muutama tunti ennen nukkumaanmenoa
Juuri ennen nukkumaan menoa kannattaa välttää kahvin, teen, alkoholin ja kolajuomien nauttimista. Ennen nukkumaanmenoa voi syödä kevyen iltapalan.
Hyvä sisäilma auttaa nukahtamaan paremmin ja vaikuttaa unen laatuun
Säädä makuuhuoneen lämpötila hieman alemmaksi kuin muissa huoneiksi, noin 18-20 asteeseen. Huolehdi, että ilmanvaihto toimii ja ilmankosteus on sopiva. Makuuhuonetta voi tuulettaa pari minuuttia ennen nukkumaanmenoa.
Koska hengityskatkoja esiintyy yleisemmin selällään nukuttaessa, saattaa hoidoksi riittää se, että henkilö välttää selällä nukkumista. Alkoholi, unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet lamaavat nielun alueen lihaksistoa ja heikentävät hengitystoimintaa. Siitä syystä niiden käyttöä tulisi välttää.
Nenän tukkoisuuden hoito auttaa usein hengityskatkojen vähentämisessä, etenkin lievää uniapneaa sairastavia. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa, sillä tupakointi lisää limakalvojen turvotusta.
Uniapneaa sairastavalla itsellään on siis hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja parantaa unensa laatua. Elämäntapamuutosten tekeminen ja esimerkiksi CPAP-laitteen käyttöön totuttelu voivat vaatia kärsivällisyyttä.
Motivaatiota elämäntaparemonttiin sekä tietoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen voi saada sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssilta. Kuntoutukseen hakeudutaan Kelan kautta lääkärin lähetteellä.
TIETOLAATIKKO:
Uniapnea eli obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä
- Uniapneassa esiintyy toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia, jotka syntyvät, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana.
- Syynä on rakenteellisesti ahdas nielu tai ylipaino.
- Toistuvat hengityskatkokset häiritsevät syvää unta, heikentävät unen laatua ja saattavat aiheuttaa hapenpuutetta.
- Yleisimmät oireet ovat päiväaikainen väsymys, nukahtelutaipumus ja katkeileva kuorsaus.
- Uniapnea voi aiheuttaa myös kurkun karheutta, ärtyisyyttä, keskittymiskyvyttömyyttä, masentuneisuutta, muistamattomuutta ja sukupuolivietin alenemista.
- Uniapnean tunnistaminen ja hoitaminen on tärkeää, koska hoitamattomana vaikea-asteinen uniapnea voi altistaa monille muille sairauksille.
- Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoidossa käytetään yleisesti nenän kautta annettavaa ylipainehengityshoitoa eli nenä-CPAP-hoitoa. Sitä käytetään aina nukkuessa.
- Ylipainoisilla painon pudottaminen lieventää usein oireita tai jopa poistaa ne kokonaan.
- Muita hoitomuotoja ovat uniapneakisko ja erilaiset leikkaushoidot.
- Uniapneaa sairastaa Suomessa arviolta 150 000 henkeä, noin neljä prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Sairaus diagnosoidaan entistä useammin ja sen voidaan sanoa olevan jo kansantaudin luokkaa.
- Lisätietoa Hengitysliiton Oppaasta uniapneaa sairastavalle, jonka voi ladata netissä osoitteessa www.hengitysliitto.fi tai tilata osoitteesta julkaisut@hengitysliitto.fi.
Lähde: Hengitysliitto Heli
|
