New age –gurut puhuvat anteeksiannon puolesta henkisen terveyden kannalta, mutta  amerikkalaiset psykologit julistavat sillä olevan vaikutusta myös fyysiseen terveyteemme.

Anteeksiantaminen siis kannattaa. Se lisää elämän laatua, estää masennusta ja pitää verenpaineen kurissa. Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että väittävät anteeksiannon toimivan hyvän fyysisen ja henkisen terveyden lähtökohtana.

Laulujen lyriikat suorastaan huutavat maailmaan lisää rakkautta ja myötätuntoa. Kyynisimmät hymähtävät moiselle ja toteavat pahuuden ja itsekkyyden kuuluvat ihmisluontoon, ja sitähän ei heidän mukaansa mikään muuta.

Amerikkalainen tutkimus on toista mieltä. Se osoittaa, että rakkautta, hyvyyttä ja myötätuntoa voi opetella ja että opetteluprosessi jopa muuttaa aivoja.

Monen tunnin sessiot ja koko yön kestävät rakastelut eivät olekaan se mihin tähdätä. Jopa puoli tuntia, mitä suurin osa pitää ihanteellisena lemmenleikkiaikana, on liian pitkä.

Amerikkalaisten seksiterapeuttien parissa tehty tutkimus paljastaa, että optimaalisesti paras kesto seksille on 13 minuuttia.
 

Lähes kaikki suomalaiset tietävät omien elintapojensa vaikuttavan ratkaisevasti terveyteensä. Valtaosa hoitaa terveyttään hyvin ja haluaa pyrkiä yhä parempaan. Suomalaiset kuitenkin myöntävät, että tahtotilan ja horjuvan itsekurin välinen taistelu on kovaa. Suurimpina haasteina pidetään kuntoilun tehostamista ja ylipainon selättämistä.

Terveyden edistämisen keskus ry:n (Tekry) Taloustutkimuksella teettämä tutkimus osoittaa, että aihe kiinnostaa ja ohjeita terveyteen löytyy.

Yksinomainen rintaruokinta puolivuotiaaksi asti suojaa lasta allergialta, mutta pelkän rintaruokinnan jatkaminen tätä kauemmin ei enää tuo lisäsuojaa, vaan saattaa jopa lisätä allergiariskiä, osoittaa Helsingin yliopistossa 11.4. tarkastettava väitöstutkimus.

Allerginen herkistyminen ja allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, ja näistä sairauksista kärsii tällä hetkellä jopa miljoona suomalaista.

Autismin kirjon häiriöt (autismi ja Aspergerin oireyhtymä) ovat kehityksellisiä neurologisia häiriöitä, joihin liittyy vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. 

Tuulia Lepistö tutkii 11.4. tarkastettavassa väitöskirjassaan puheen havaitsemista autismin kirjon häiriöissä aivojen kuuloherätevasteita mittaamalla.