Alttius sairastua syöpään kulkee geeneissä. Se on huono uutinen. Mutta. Sitä vastaan voi taistella ja se on vältettävissä, geneettisestä perimästä huolimatta. Tämä on se hyvä ja kannustava uutinen.

Tietysti moni saa syövän, vaikka tekisi kaiken mahdollisen välttyäkseen siltä, mutta Amerikan syöpäyhdistyksen mukaan meidän elämäntapavalinnoilla on vaikutusta. Syöpäriskiä on mahdollista pienentää omilla valinnoilla.

Se on O, joka saa meidät rakastumaan. Se ei ole oooh, mikä namu – huomio vaan pieni, vasta vähän aikaa sitten löydetty O-hermo.

O-hermo reagoi hajuun ja on suorassa yhteydessä aivoissa sijaitsevaan seksuaalikeskukseen.

Jälleen on käsillä se aika vuodesta, jolloin siitepöly aiheuttaa oireita allergikoille.

Allergia- ja astmaliiton mukaan siitepölyallergisen kannattaa pitää huoli kotinsa siisteydestä. Pölypunkkeja on nykyään suomalaiskodeissa vähän, eivätkä pölypunkit pahenna kuin todella harvojen allergiaoireita, mutta siivoamista tai tyynyjen ja peittojen pesemistä ei silti saa unohtaa.

Osa meistä on niin onnellisessa asemassa, että he voivat syödä vaikka voita ja juoda sen päälle kuohukermaa lihomatta. Toiset taas saavat kiloja pelkästä ruuan ajattelemisesta. Miksi näin? Mistä tämä valtava epäoikeudenmukaisuus johtuu?

Telavilaiset tutkijat kääntävät syyttävät sormensa sukuun. Heidän mukaansa laihuus kuten taipuvuus lihomiseen on perittyä.

Jo vuosia jatkunut migreenigeenien metsästys on alkanut tuottaa tuloksia: ensimmäinen migreenialttiuteen liittyvä geenialue on paikannettu laajassa tutkimuksessa, jossa oli mukana yhteensä 4 000 migreenipotilasta ja heidän lähisukulaistaan Suomesta ja Australiasta.
 
Migreeni on yleisin toistuvan päänsäryn syy ja myös yleisin neurologinen syy lääkärin vastaanotolla käymiseen; sitä sairastaa noin 15 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa yksistään Euroopassa 41 miljoonaa ihmistä. Migreeni kuormittaakin huomattavasti terveydenhuoltojärjestelmää sekä teollisissa että kehitysmaissa.

Sydänmerkin käyttö on laajentunut koskemaan tuoreita kasviksia. Kuluttaja näkee Sydänmerkin noin 2500 päivittäistavarakaupan hedelmä- ja vihannesosastoilla. Uudistus toteutetaan Päivittäistavarakauppa ry:n, Suomen Sydänliiton, Kotimaiset Kasvikset ry:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten yhteistyönä.

Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia eli vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 400 - 500 grammaa päivässä. Kotimaiset Kasvikset ry on pukenut suosituksen muotoon Puoli kiloa päivässä. Näppituntumalla tämä määrä on kuusi kourallista. Lisäksi tulisi syödä muutama peruna. Keskimäärin suomalaiset syövät vain kolme ja puoli kourallista kasviksia päivässä.