Perhesurmaselvityksen alustavat tulokset on julkaistu. Vuosina 2003-2012 perhesurmia oli kahdeksan ja muita lapsiin kohdistuneita henkirikoksia 27. Uhreja oli yhteensä 57.

Selvityksessä on käyty läpi nyt noin kolmasosa tapauksiin liittyvästä aineistosta.
 

Suomalaiset muuttavat ruokavaliotaan innolla terveellisempään suuntaan: Miehistä 36 prosenttia ja naisista peräti 45 prosenttia ilmoitti parantaneensa ruokatottumuksiaan vuoden sisällä.

Elintarviketrendien kolme vahvaa L:ää ovat luomu, lähiruoka ja lisäaineettomuus.
 

Non Fighting Generation ry on toteuttanut Internetissä nuorten pahoinvointia ja voimavaroja kartoittavan kyselyn.

Kysely on vain pieni osa hankekokonaisuutta, jossa on tutkittu nuorten itseensä kohdistaman väkivallan ja elämän tarkoituksettomaksi kokemisen välistä yhteyttä.
 

Vanhempien koulutustausta ja taloudellinen asema vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lasten ja nuorten terveysseurannan LATE-tutkimus.

Eroja lasten terveydessä ja hyvinvoinnissa havaittiin myös eri asuinalueiden välillä.
 

Suomalaiset luottavat selvästi enemmän yksityisen kuin julkisen terveydenhuollon laatuun. Yhdeksän kymmenestä uskoo saavansa hyvää hoitoa yksityisestä terveydenhuollosta, kun julkisen terveydenhuollon hyvään hoitoon luottaa 68 prosenttia.

Tämä käy ilmi Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuuden maaliskuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi 1 076 henkilöä.
 

Yleisimmät erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ovat verenpainetauti, diabetes ja keuhkoastma.

Vuoden 2011 lopussa joka neljännellä eli 1 285 000 suomalaisella oli oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Myönnettyjä oikeuksia oli kaikkiaan 2,0 miljoonaa, mikä tarkoitti 1,57 oikeutta henkilöä kohti. Korvausoikeuksien lukumäärä ei sisällä rajoitetusti erityiskorvattuja oikeuksia.