Vanhempien koulutustausta ja taloudellinen asema vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lasten ja nuorten terveysseurannan LATE-tutkimus.
Eroja lasten terveydessä ja hyvinvoinnissa havaittiin myös eri asuinalueiden välillä.
Tutkimuksen mukaan joka kolmannessa vähän koulutetun äidin perheessä oli vaikeuksia kattaa menot käytettävissä olevilla tuloilla. Ylipaino oli yleisempää enintään ammatillisen koulutuksen suorittaneiden äitien lapsilla kuin vähintään opistotasoisen koulutuksen suorittaneiden lapsilla. Myös vanhempien oma ylipaino vaikutti lasten ylipainoon. Vanhempien tupakointi ja alkoholin riskikulutus olivat yhteydessä nuorten tupakointiin ja humalajuomiseen. Erityisesti äidin raskauden ja imetyksen aikaisessa tupakoinnissa oli selkeät erot koulutusryhmien välillä.
Suomessa neuvolat ja kouluterveydenhuolto ovat taanneet, että maksuttomat rokotusohjelman rokotukset ovat kaikkien saatavilla. Valtaosa lapsista onkin rokotettu asianmukaisesti. Tutkimus osoitti kuitenkin, että mikäli perheet joutuvat maksamaan rokotukset itse, ne eivät kohdennu tasa-arvoisesti kaikille. On tärkeää, että tarpeellisiksi arvioidut rokotteet kuuluvat yleiseen rokotusohjelmaan.
Alueittaiset terveys- ja hyvinvointierot ovat suuria
Ylipainon yleisyydessä havaittiin myös alueellisia eroja. Kainuulaislapsilla ylipaino ja lihavuus olivat yleisempiä kuin turkulaisilla. Turkulaiset, korkeasti koulutettujen äitien lapset harjasivat hampaansa suositusten mukaan. Erot näkyivät myös hampaiden reikiintymisessä: hammaskaries oli harvinaisempaa korkeammin koulutettujen äitien kuin vähän koulutettujen äitien lapsilla.
Sen sijaan merkittäviä äidin koulutuksesta tai alueesta riippuvia eroja ei havaittu lasten pitkäaikaisessa sairastamisessa, sairastumisessa infektiotauteihin, säännöllisissä lääkityksissä tai antibioottien käytössä. Eroja ei näkynyt käynneissä perusterveydenhuollon lääkärissä tai hammaslääkärissä. Myöskään nuorten masennusoireilussa, väsymyksessä ja uupumuksessa tai niskahartiasäryssä ei havaittu sosioekonomisia tai alueellisia eroja.
Lasten terveysseurannan tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2007-2009 6 509 lapselta ja nuorelta sekä heidän vanhemmiltaan lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa sekä kyselylomakkeilla lasten vanhemmilta ja nuorilta itseltään.
Sosioekonomisia tai alueellisia terveys- tai hyvinvointieroja on vaikea poistaa pelkällä ennaltaehkäisevällä hoidolla, sillä eriarvoisuus on yhteiskunnan rakenteellinen ongelma. Erilaiset yhteiskunta- ja terveyspoliittiset keinot kuten lainsäädäntö, verotus ja valvonta ovat ratkaisevan tärkeitä. Tärkeää on myös, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla ja käytössä.
Kunnissa voidaan parantaa kotipalveluiden saatavuutta, tarjota mahdollisuuksia liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin ja turvata riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit, erityisesti lastensuojelussa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Lisäksi on tuettava terveellisiä elintapoja erityisesti niissä väestöryhmissä, joiden elintavat ovat muita väestöryhmiä epäterveellisempiä.
Aineisto käsittää koko maata kuvaavan 10 terveyskeskuksen pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuun maakunnassa ja Turun kaupungissa. Tutkimuksella selvitettiin myös palvelujärjestelmän mahdollisuuksia kerätä tärkeimpiä tietoja väestötasoisten tietojen tuottamiseksi. Sosioekonomisen aseman tarkastelussa käytettiin vanhemman koulutusta ja perhettä tarkasteltaessa pääasiassa äidin koulutustaustaa.
Lähde: THL
|
