Vain puolet väkivaltaa parisuhteessaan kokeneista ikääntyneistä kertoo läheiselle tai viranomaiselle tapahtuneesta. 

Kaltoinkohdelluksi joutuneet ikääntyneet hakevat apua harvoin, jos tekijänä on elämänkumppani.
 

Suomi on toteuttanut ensimmäisten maiden joukossa terveystavoitteista tupakkapolitiikkaa.

Vuonna 1976 säädetyssä tupakkalaissa määriteltiin kokonaisvaltaisesti tupakoinnin vähentämiseen tarvittavista toimista. Lakia on sen jälkeen säännöllisin väliajoin uudistettu.

 

Tulipaloissa on kesäkuun loppuun mennessä kuollut ennakkotietojen mukaan 40 ihmistä. Yleisimmät tunnistetut kuolemaan johtaneen palon syttymissyyt ovat tupakka, tulentekovälineet ja kynttilät.

Tyypillinen palokuollut on keski-ikäinen mies. Asuinrakennuksissa paloja on ollut yhteensä noin 1700.
 

Aiempaa suurempi osa kunnista tukee kuntalisällä lasten hoitamista kotona tai yksityisesti. Reilu 30 prosenttia kunnista maksaa kuntalisää kotihoidosta ja lähes 45 prosenttia yksityisestä hoidosta. Kaikki kunnat vastasivat Kuntaliiton kyselyyn keväällä 2012.

Lasten kotihoidon kuntalisää maksetaan 99 kunnassa ja se on suunnitteilla 6 kunnassa.
 

Kun poliisi, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut ammattilaiset puuttuvat yhdessä lähisuhdeväkivaltaan, sen kierre saadaan usein katkaistua.

Moniammatillinen riskinarvioinnin menetelmä vaikuttaa tehokkaalta keinolta vähentää poliisin tietoon tulevaa parisuhdeväkivaltaa. Kun menetelmää käytettiin parisuhdeväkivaltaa kokeneisiin, runsaassa 80 prosentissa tapauksista toistuva väkivallan kierre saatiin katkaistua eikä uhreilta tullut enää uusia väkivaltaa koskevia rikosilmoituksia poliisille.
 

Työikäisten tupakointi ja eräät ruokatottumukset ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä hyvään suuntaan.

Osa muutoksista on kuitenkin epäedullisia: alkoholinkäyttö on lisääntynyt ja ylipainoisuus yleistynyt. Elintavoissa on myös suuria koulutusryhmittäisiä eroja, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti ”Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011”.