Suomi on toteuttanut ensimmäisten maiden joukossa terveystavoitteista tupakkapolitiikkaa.
Vuonna 1976 säädetyssä tupakkalaissa määriteltiin kokonaisvaltaisesti tupakoinnin vähentämiseen tarvittavista toimista. Lakia on sen jälkeen säännöllisin väliajoin uudistettu.
Väestötutkimuksissa ja julkisessa keskustelussa kansan enemmistö on hyväksynyt tupakkalain rajoitustoimet. Kehityksestä ja erilaisista näkökulmista tupakkaan kertoo THL:n julkaisema artikkelikokoelma ”Kohti savutonta Suomea – Tupakoinnin ja tupakkapolitiikan muutokset”.
Vaikka kehitys on ollut myönteistä, työikäisestä väestöstä tupakoi päivittäin edelleen noin joka viides. Siksi työtä savuttomuuden edistämiseksi on jatkettava, kirjan kirjoittajat korostavat. Tupakoinnin väestöryhmittäiset erot ovat jatkuvasti kasvaneet: tupakointi on selvästi yleisempää vähän koulutettujen keskuudessa korkeammin koulutettuihin verrattuna. Koulutyyppi ja opintomenestys vaikuttavat merkittävästi nuorten tupakointiin ja sen yleisyyteen. Tupakointi on merkittävä väestön terveyseroihin vaikuttava tekijä.
Yksi kirjan keskeisistä sanomista on se, että tupakoinnin rajoitusten ohella tupakasta vieroitukseen tarkoitettujen palvelujen ja tuen saatavuuteen tulisi kiinnittää riittävästi voimavaroja. Lisäksi tulee tehostaa paikallisesti annettavia asiantuntevia vieroituspalveluja, joihin liittyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyö ja osaaminen tupakoinnin lopettamista yrittävän auttamisessa. Savuttoman Suomen saavuttaminen edellyttää myös, että yhä harvempi nuori aloittaa tupakoinnin. Tässä keskeisiä ovat savuttomat elinympäristöt sekä aikuisten aktiivisuus tupakkakokeiluihin puuttumisessa ja asenteisiin vaikuttamisessa.
Kirjassa esitetään Suomen tupakkapolitiikan kehitys ja tupakoinnin muutokset vuodesta 1976 nykypäivään. Lisäksi nostetaan esiin muita ajankohtaisia teemoja, kuten nikotiiniriippuvuuden kuvaus kroonisena sairautena, tupakkalain valvonnan haasteet sekä kuntien savuttomuuteen siirtymisen haasteet. Kirja antaa uutta tutkimustietoa tupakointikieltojen toteutumisesta oppilaitoksissa, kansalaisten suhtautumisesta tupakointirajoituksiin sekä tupakan kysyntään vaikuttavista taloudellisista tekijöistä.
Lähde:THL
|
