Hyvä itseluottamus on onnellisen elämän perusta.

Henkilö, joka todellakin tietää omat hyvät ja huonot puolensa pystyy kestämään paineita muita paremmin. Hänen omakuvansa ei murene arvostelun myötä. Kiireinen työrytmi, kilpailuyhteiskuntamme ovat asioita, jotka hän osaa laittaa omalle paikalleen. Paikalle, jossa ne eivät vahingoita hänen arvoaan ihmisenä.

Japanilainen, joitakin vuosia sitten tehty tutkimus paljasti pitkän iän salaisuudeksi mm. soijan.

Nousevan auringon maan tiedemiehet tutkivat noin 600 yli satavuotiasta okinawalaista asukasta. Tutkimuksessa huomattiin, että näillä kelohongilla oli joitakin yhteisiä piirteitä elintavoissaan.

Vastasyntyneen vanhemmat saavat kyllästymiseen asti kuulla kenen silmät, nenä, korvat tai varpaat uudella tulokkaalla on. Sukulaiset etsivät kilvan pienokaisesta omia piirteitään.

Ulkoisten avujemme lisäksi me perimme ison joukon sisäisiä ominaisuuksia, jotka eivät näy päällepäin.

Liian raskas ja huonosti istuva koulureppu heikentää ryhtiä, mutta aiheuttaako se selkäkipua, siitä tutkijat ovat eri mieltä.

Koululaisten ryhtiin keskittyvä yhdysvaltalainen tutkimus on osoittanut, että lapset eivät osaa kompensoida liian raskaan selkärepun aiheuttamaa painoa lyhentämällä askeleitaan kuten aikuiset tekevät. Sen sijaan he nojaavat voimakkaasti eteenpäin ja painavat leuan alas rintaansa vasten. Ja mitä väsyneemmiksi he tulevat, sitä alemmas heidän leukansa painuu. Tacomalaisen tutkijan Heidi Orloffin mukaan raskaat selkäreput johtavat huonoon ryhtiin.

Lapsilla, jotka kuorsaavat unissaan, on ei-kuorsaajia enemmän oppimisvaikeuksia.

Tähän hämmästyttävään tulokseen päätyivät Arizonan yliopiston unitutkijat. Tutkiessaan Tucsonin alueen 1200 peruskoululaisen unirytmiä, kuorsaamista, päivätouhuja ja koulumenestystä tiedemiehet huomasivat kuorsaajilla yli kaksi kertaa enemmän oppimisvaikeuksia kuin lapsilla, jotka eivät kuorsanneet. Tutkijat tähdentävät, että lasten kuorsaaminen ei ole normaalia. Siihen on aina jokin lääketieteellinen syy, joka pitää selvittää.

”Minähän en kanien ruokaa syö,” oli raavaitten miesten yleisin tokaisu salaattilautasen edessä 1970-luvulla. ”Lenkkimakkara on minun vihannekseni, ja sillä siisti!”

 Onneksi ajat ovat muuttuneet, mutta vieläkin liian moni syö aivan liian vähän vihanneksia ja kasviksia. Jotkut jopa väittävät yhä, että kasvikunnan tuotteet eivät yksinkertaisesti maistu hyvälle, että vain lihatuotteissa on se ainoa oikea maku.