Vuoden 2004 marraskuussa, Bostonissa pidetyssä lääketieteellisessä konferenssissa tohtori Patricia Wood, South Carolinan yliopistosta paljasti tutkimustensa tulokset syöpäkasvaimien kehityskaaresta.

Hänen mukaansa kasvaimet kasvavat eniten päiväsaikaan eli kehittyvät täysin ihmisen sisäisen kellon tahdissa, jolloin kasvu on kiihkeimmillään henkilön aktiivisimmalla ajalla.

Syömällä tummaa suklaata voi taistella hampaiden reikiintymistä vastaan.

Kuulostaa todella uskomattomalle, jopa liian kaukaa haetulle tekosyylle herkutteluun. Epäilys nousee, koska meitä on opetettu, koko meidän pienen ikämme, että kaikki karkit – suklaakin - ovat pahasta ja tekevät reikiä hampaisiin.

Tutkimusten mukaan 15 prosenttia aikuisväestöstä kärsii masennuksesta jossain elämänsä vaiheessa.

Prosenttiluku tuntuu hämmästyttävän suurelle ja suorastaan masentavalle. Mutta hyvä uutinen on, että masennusta vastaan voi taistella, masennuksen voi murtaa ennen kuin se tekee tuhojaan ja asettuu aloilleen jonkun elämään.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan jotkut kipulääkkeet saattavat lisätä keskenmenoriskiä.

Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin yli 1000 alkuraskaudessa olevaa naista heidän raskauksistaan, keskenmenoistaan ja kipulääkkeiden käytöstä. Tutkijat huomasivat, että mm. aspiriinin ja ibuprofeenin käyttö saattoi lisätä keskenmenoriskiä jopa 80 prosenttia. Mitä lähempänä raskauden alkuhetkeä kipulääkettä otettiin, sitä suurempi oli keskenmenonriski. Asiantuntijat myöntävät tarvitsevansa vielä paljon lisätietoa, mutta he kuitenkin neuvovat raskaudesta ja lapsista haaveilevia naisia valitsemaan kipulääkkeensä tarkasti harkiten.

Hyvin usein näkee miehiä, joilla on kaulassaan ja naamassaan - siellä täällä - pieniä punaisia näppylöitä.

Ilmeisestikään nuo näppylät eivät voi olla finnejä, sillä nämä miehet ovat jo aikoja sitten ohittaneet teini-iän ja kaikki ne ihon epäpuhtaudet, joita puberteetti tuo tullessaan. Näitä punertavia pisteitä lähemmin tarkasteltaessa niiden alkuperäksi paljastuu, hyvin usein, joka-aamuinen rituaali – parranajo.

Me kaikki tiedämme, että liikunta on hyväksi sydämelle, verisuonille ja lihaksille. Se laihduttaa ja virkistää, mutta harvempi meistä tietää, että sen avulla voidaan terästää myös muistia.

New Yorkin yliopiston tiedemiehet huomasivat tutkimuksissaan, että hyvä kunto ”nousee päähän”. Tekemissään testeissä he havaitsivat, että hyväkuntoisilla ihmisillä oli parempi muisti kuin huonokuntoisilla.