Me kaikki tiedämme, että liikunta on hyväksi sydämelle, verisuonille ja lihaksille. Se laihduttaa ja virkistää, mutta harvempi meistä tietää, että sen avulla voidaan terästää myös muistia.
New Yorkin yliopiston tiedemiehet huomasivat tutkimuksissaan, että hyvä kunto ”nousee päähän”. Tekemissään testeissä he havaitsivat, että hyväkuntoisilla ihmisillä oli parempi muisti kuin huonokuntoisilla.
Samanlaiseen tulokseen päätyivät myös Illinois-Urbana yliopiston tutkijat käydessään läpi yli 55-vuotiaiden koehenkilöidensä aivojen magneettikuvia. Kuvissa näkyi selvästi hyväkuntoisten ja huonokuntoisten koehenkilöiden aivojen ”kuntoero”.
Vaikkakin kaikki liikunta on hyväksi, niin tiedemiesten mukaan – aivotoimintaa ajatellen - liikunnan laadulla on kuitenkin jonkin verran merkitystä. Niille henkilöille, jotka haluavat vaikuttaa muistiinsa, he suosittelevat kardiovaskulaarisia liikuntamuotoja eli sellaisia, jotka parantavat hapenottokykyä ja vahvistavat sekä sydäntä että verisuonia. Tällaisia ovat esimerkiksi rivakka kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti ja hiihto. Kardiovaskulaarinen liikunta nostaa henkistä suorituskykyä hidastamalla aivokudoksen vähenemisprosessia. Mikä puolestaan auttaa muistin säilymisessä.
Muistin terästämisessä, kuten muussakin liikunnassa, pätee puolen tunnin sääntö. Reipas 30 minuutin kävelylenkki, joitakin kertoja viikossa riittää kohottamaan niin fyysistä kuin henkistä kuntoa. Liikunnan tulee olla kohtalaista, säännöllistä ja lievästi hengästyttävää, jotta siitä olisi apua. Se ei missään nimessä saa olla hampaat irvessä, hiki otsalla rehkimistä.
Liikunnan lisäksi myös lukeminen, erilaiset pohdintatehtävät sekä harrastukset virkistävät ja terävöittävät muistia.
|
