Maitoa perinteisesti juovana kansana meidän on hyvä tietää, että maitovalmisteiden nauttiminen liitetään nykyisin negatiivisesti rinta- ja eturauhassyöpiin.

Ehkä jonkin ajan kuluttua joitakin vuosia sitten nähty maidon terveellisiä ominaisuuksia ylistävä ”En ole ikinä juonut maitoa – enkä juo” – mainoskampanja saakin toisenlaisen merkityksen, sillä Etelä-karoliinista kotoisin oleva lääkäri Robert Bibb väittää maitotuotteiden lisäävän huomattavasti rinta- ja eturauhassyöpäriskiä. Hän on kirjoittamassa aiheesta kirjaa nimeltä Death by Dairy.

Liikunta, liikunta ja liikunta. Siinä on paras takuu elinvoimisesta elämästä ja sairausvapaista vuosista. Liikunnalla pystytään pitämään ihminen kunnossa päästä jalkoihin ja sielusta ruumiiseen.

Liikunnan fyysiset ja terveyttä ylläpitävät vaikutukset ovat selviä, mutta tuoreiden tulosten mukaan se on myös paras keino pitää aivot terävinä. Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että kun 72-vuotias henkilö aloitti säännöllisen liikunnan kolme kertaa viikossa, hänen aivotoimintansa alkoi aktivisoitua ja muistuttaa huomattavasti nuorempien aivotoimintaa.

Raudan puute ja anemia liitetään ”huonoon” vereen ja yleiseen heikkouteen, mutta uusimpien tutkimustulosten valossa raudalla ja sen puutostilalla on myös yhteyttä aivoihin ja hermostoon.

Hermostolliset oireet kuten levottomat jalat saattavat johtua raudan puutteesta ja huono muisti saattaa parantua pelkästään parantamalla hemoglobiinitasoa.

Tieteellinen näyttö on saatu vasta nyt, vaikka kadunmies on tiennyt sen iät ja ajat: unettomuus vaikuttaa tunteisiin ja vetää pinnan kireälle.

Mutta se, mitä kadunmies ei ole tiennyt, on kuinka tämä vaikutus tapahtuu.

Liiallisuus ei ole hyväksi missään asiassa. Pahimmassa tapauksessa se voi viedä hengen, ainakin jos on kyse syömisestä.

Nyt on nimittäin pystytty osoittamaan vähäkalorisen ruokavalion ylivoimaisuus. Tiedemiesten mukaan näyttää siltä, että kaloreita rajoittamalla voidaan pidentää ikää ja hidastaa toimintakyvyn menetystä.

Englantilaisen tutkimuksen mukaan pituudella on merkitystä – ainakin elämän laadussa.

Clinical Endocrinology –lehdessä ilmestyneen tutkimuksen mukaan lyhyemmät aikuiset kokevat terveystilansa huomattavasti huonommaksi kuin normaalipituiset.