Pandemrix-rokotteen saaneilla 4–19-vuotiailla oli moninkertaisesti lisääntynyt riski sairastua narkolepsiaan rokotusta seuraavan kahdeksan kuukauden aikana verrattuna samanikäisiin rokottamattomiin.

Tähän mennessä tekemänsä selvitystyön perusteella Kansallinen narkolepsiatyöryhmä pitää todennäköisenä, että talvella 2009–10 annettu Pandemrix-rokotus myötävaikutti Suomessa 4–19-vuotiailla havaittuun narkolepsiatapausten määrän kasvuun, todennäköisimmin yhteisvaikutuksessa jonkin muun tekijän kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ovat päivittäneet D-vitamiinivalmisteiden käytöstä annetut suositukset lapsille, nuorille ja raskaana oleville sekä imettäville äideille.

Uudet suositukset ovat yksinkertaisemmat kuin aikaisemmat ja nuorten osalta ne kattavat koko kasvuiän. Uusilla suosituksilla pyritään turvaamaan D-vitamiinin riittävä saanti näissä ryhmissä.

Suola on salakavala seuralainen, joka helposti unohdetaan arjen valinnoissa. Suomalaisten suolan saanti on vähentynyt vuosikymmenten aikana, mutta on edelleen suosituksia runsaampaa.

Runsas suolansaanti lisää verenpaineen nousun myötä sydäninfarktiin ja aivohalvauksiin sairastumista. Lisäksi se voi altistaa osteoporoosille ja lisätä mahasyövän riskiä.
 

Fennian ja Suomen Yrittäjien teettämän tutkimuksen mukaan yrittäjät pitävät varautumista työkyvyttömyyteen, sairastumiseen, asiakkaiden menestykseen ja kysynnän heikentymiseen erityisen tärkeänä.

Riskeinä he näkevät lisäksi henkilöstön huolimattomuuden sekä johdon tietotaidon puutteet. Yrittäjät arvioivat oman työkykynsä varsin hyväksi, vaikka puolet ilmoitti kärsineensä työuupumuksesta viimeisen vuoden aikana.

Suomen Mielenterveysseura on erittäin huolestunut köyhyyden, terveyserojen ja huono-osaisuuden kasvusta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tuore tutkimus kertoo, että 10 000 nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto ja heistä 40 prosentilla on mielenterveydellisiä ongelmia.

Kela on uusinut avoterapioiden ja yksilöllisen kuntoutusjakson sisältöjä ja palveluita ohjaavat standardit. Kuntoutuja ja hänen lähipiirinsä voivat osallistua kuntoutuksen suunnitteluun, sisältöön ja toteutukseen aiempaa enemmän.

Kuntoutus pyritään suunnittelemaan niin yksilöllisesti, että se on osa jokapäiväisiä toimintoja.