Suola on salakavala seuralainen, joka helposti unohdetaan arjen valinnoissa. Suomalaisten suolan saanti on vähentynyt vuosikymmenten aikana, mutta on edelleen suosituksia runsaampaa.
Runsas suolansaanti lisää verenpaineen nousun myötä sydäninfarktiin ja aivohalvauksiin sairastumista. Lisäksi se voi altistaa osteoporoosille ja lisätä mahasyövän riskiä.
Koko väestön päivittäisen suolan käytön vähentäminen 3 grammalla (yhteensä 15 000 kg:lla päivässä), pienentäisi ennenaikaisia aivohalvauksia 20 %, sydäninfarkteja 10 %, vuosittaisia terveydenhuollon kuluja 150–250 miljoona euroa ja lisäisi terveitä elinvuosia 4000–6000 vuodessa.
Suomessa suurimpia suolan lähteitä ovat vilja- ja leivontatuotteet sekä liharuoat. Elintarviketeollisuus on vuosia työskennellyt suolan vähentämiseksi elintarvikkeissa. Elintarviketeollisuusliitosta kerrotaan, että nykyään saman tuotemäärän valmistamiseen kuluu noin 2600 tonnia (vastaa noin 200 kuorma-autollista) vähemmän suolaa kuin 30 vuotta sitten. Toisaalta markkinoilla on edelleen paljon tuotteita, joissa on reilusti suolaa. Joissakin elintarvikkeissa, kuten useissa kalavalmisteissa, suolalla on merkitystä tuotteen turvallisuuden ja säilyvyyden kannalta. Mutta monissa tuotteissa suola on vain makutekijänä. Omalla ostopäätöksellään kuluttajat voivat vaikuttaa elintarvikevalikoimaan. Kannattaa aina valita vähemmän suolaa sisältävä vaihtoehto, jolloin tämänkaltaisten tuotteiden tarjonta saadaan kasvamaan.
Mistä sitten tietää, paljonko tuotteessa on suolaa? Apua saa elintarvikkeen pakkauksesta. Tiettyjen elintarvikkeiden kuten leivän, makkaroiden, juustojen ja valmisruokien pakkauksiin on merkitty suolapitoisuus, ja sallittujen rajojen ylittyessä ne on merkittävä ”voimakassuolaisiksi”.
Jos taas suolan määrää on vähennetty vähintään 25 prosenttia vastaavaan muuhun tuotteeseen verrattuna, voidaan esittää ” suolaa vähennetty” -väite. Elintarviketeollisuudella ja kaupalla on oma, vapaaehtoinen GDA-järjestelmä, joka kertoo natriumin määrän annosta kohden sekä osuuden viitteellisestä päiväsaannista. Sydänmerkki on puolestaan jo vuodesta 2000 osoittanut kuluttajalle omassa tuoteryhmässään suolan suhteen paremmat valinnat. Merkitsemisjärjestelmä kannustaa elintarviketeollisuutta ja ruokapalveluita kehittämään vähemmän suolaa sisältäviä elintarvikkeita ja aterioita.
Parhaiten vähemmän suolaa sisältävään ruokaan tottuu etenemällä pienin askelin. Ihmisille olisi tärkeää saada ymmärrys siitä, millaisista elintarvikkeista terveellinen kokonaisuus koostetaan ja mitkä ovat yleisiä piilosuolan lähteitä.
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
|
