Lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän terveydelle haitallisia elintapoja ja huonoa terveyttä. Tämä käy ilmi valtiotieteen maisteri Laura Kestilän Helsingin yliopistolle tehdyssä väitöskirjasta.

Esimerkiksi vanhempien tupakointi ja alkoholinkäyttö periytyvät toimintamallina vanhemmilta lapsille ja monet lapsuuden ongelmat ennustavat nuorten aikuisten huonoa terveyttä. Kestilän mukaan myös vanhempien vähäisellä koulutuksella on yhteys nuoren aikuisen ylipainoon ja lihavuuteen. Tämä pätee erityisesti naisiin.

Skotlantilaisten tutkijoiden mukaan se näkyy naisten kävelytyylistä, tavasta kävellä. Ai mikäkö, noh tietysti se, millaisia orgasmeja nainen saa.

Ja jos heidän kriteereitään käytetään, niin legendaarisen seksisymbolin, Marilyn Monroen, on täytynyt olla vahvasti vaginaorgasmeja saava, niin heiluvaa ja avointa hänen käyskentelynsä oli.
 

Tutkija Tuuli Lahti osoittaa Helsingin yliopiston biotieteelliseen tiedekuntaan tehdyssä väitöstutkimuksessaan, että vuorokausirytmin häiriöillä on haitallisia terveysvaikutuksia.

Vuorokausirytmin häiriintymistä aiheuttavat muun muassa unen puute, vuorotyö, aikaerorasitus sekä kesä- ja talviaikaan siirtyminen. Vuorokausirytmin häiriöt voivat aiheuttaa univaikeuksia, lisätä onnettomuuksien määrää ja laukaista mielenterveysongelmia. Epävakaa vuorokausirytmi voi häiritä myös solunjakautumista ja johtaa syövän syntyyn.

Työntekijöillä, jotka ovat useammin kuin kerran kolmessa vuodessa pitkällä sairauslomalla, on kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti.

Näin on etenkin silloin, jos poissaolon syynä ovat verenkiertosairaudet, mielenterveyshäiriöt tai kirurgiset toimenpiteet. Tiedot käyvät ilmi British Medical Journalissa lokakuun alussa julkaistusta Whitehall II -tutkimuksesta, jossa Suomesta oli mukana myös Työterveyslaitos.

Sairauksista erityisesti masennus uhkaa suomalaisten työkykyä. Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän Masto-hankkeen tavoitteena on, että masennusperäiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet tuntuvasti vähenevät. Hankkeessa ovat mukana keskeiset hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori.

Ennenaikaiset eläkkeet ja sairauspoissaolot ovat kasvaneet merkittävästi, vaikka masennus sairautena ei ole yleistynyt. Vuonna 2007 noin 4 600 suomalaista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen perusteella. Heistä enemmistö on naisia.

Leiraksen teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa maamme ikäihmisistä on sitä mieltä, että he eivät saa arvoistaan kohtelua nyky-Suomessa. Yksinäisyyttä kokee ikäihmisistä noin joka neljäs.

Kuitenkin ikäihmistemme yleinen tyytyväisyys omaan elämäänsä on odotettua suurempaa. Keski-ikäisiä sen sijaan vanhuus pelottaa. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen heinäkuussa 2008 tekemästä ikäihmisten tyytyväisyyttä käsittelevästä tutkimuksesta.