Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on vain pienen kansalaisjoukon käytössä. Terveyspalveluista käytetyimpiin kuuluvat terveyskeskuslääkärin vastaanotot ja sosiaalipalveluista lasten päivähoito.

Viime vuonna terveyskeskuslääkärillä kävi kuusi kymmenestä suomalaisesta ja noin joka toinen alle kouluikäinen lapsi oli kunnallisessa päivähoidossa.

Lääkkeet työuupumukseen ovat käytännössä ilmaisia, muistuttaa työelämän kehittämisen erikoislehti Telma uusimmassa numerossaan. Työn oikea mitoitus, ihmisten työn arvostaminen sekä säännöllinen palaute ovat helppoja keinoja ehkäistä ongelmia.

Yli sataprosenttinen läsnäolo on varma keino uuvuttaa itsensä työssä. Teknologian ja elämäntahdin muutosten myötä reaktio- ja miettimisaika on jäänyt monissa asioissa olemattomaksi. 2,5 prosentilla suomalaisista onkin vakavan työuupumuksen oireita. Kun mukaan otetaan lievemmät oireet, puhutaan jo neljänneksestä työssäkäyvistä. Luku on iso.

Lääkärikeskukset olivat vuonna 2006 suurin työterveyshuoltopalvelujen tuottaja. Niiden tarjoamien palvelujen piirissä oli 566 000 henkilöä eli joka kolmas työterveyshuollon piiriin kuuluva työntekijä.

Terveyskeskukset olivat lähes vastaavan kokoinen palveluntuottaja. Ne tarjosivat pääasialliset työterveyspalvelut puolelle miljoonalle työntekijälle. Työnantajien omilta tai niiden yhdessä muiden työnantajien kanssa omistamilta työterveysasemilta palvelut sai 422 000 henkilöä.

A-klinikkasäätiön Varjomaailma-verkkopalvelu on voittanut sarjansa Euroopan komission vuoden 2008 e-Inkluusio -kilpailussa. Varjomaailma valittiin ykköseksi kategoriassa Syrjäytyneet nuoret.

Varjomaailma on vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten ja nuorten auttamiseksi tarkoitettu verkkopalvelu. Varjomaailmasta löytyy tietoa lasten oikeuksista ja siitä, mistä voi hakea apua, kun kotona on vaikeaa. Manga-tyylisen sarjakuvateeman ympärille rakennetussa palvelussa lapset ja nuoret voivat myös kertoa anonyymisti omasta elämäntilanteestaan sarjakuvakoneen tai tarinan keinoin.

Vakavaan masennukseen sairastuneen saama sosiaalinen tuki heikkenee sairauden pitkittyessä. Tämä puolestaan vaikeuttaa sairaudesta toipumista. Asiat käyvät ilmi Helsingin yliopistolla tehdystä väitöstutkimuksesta.
 
Väitöstutkimus on osa Kansanterveyslaitoksen ja HYKS:n Peijaksen sairaalan Vantaa Depression Study -tutkimusprojektia.

Keskimääräistä myöhemmin alkava murrosikä on vahvasti perinnöllinen ominaisuus, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus.

Murrosiän alkamisen ajankohta noudattaa terveessä väestössä normaalijakaumaa. Tätä vaihtelua määräävät geneettiset ja ympäristötekijät, joiden vaikutuksia ei vielä tarkasti tunneta.