Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on huolissaan tulipaloissa kuolleiden ikääntyneiden ihmisten suuresta määrästä.

Mmediaseurannan mukaan jopa puolet tänä vuonna tulipaloissa menehtyneistä oli yli 60-vuotiaita. Suurin osa heistä asui omakoti-, pien- tai rivitalossa. Kun ikääntyneiden ihmisten määrä lisääntyy ja kotona asumista tuetaan, palokuolemamäärä todennäköisesti kasvaa. Kesäkuussa tulipaloissa kuoli kaksi henkilöä.

Suomessa on nautittu viime päivinä helteestä, jonka ennustetaan yhä jatkuvan. Lämpötilan noustessa yli 24°C alkavat kuitenkin korkeista lämpötiloista aiheutuvat terveyshaitat ja kuolleisuus nopeasti kasvaa.

Suomessa ei helteestä aiheutuvaa terveysriskiä oteta aina kyllin vakavasti, vaikka suuri osa helteen aiheuttamista kuolemista olisi vältettävissä. Ilmastonmuutoksen muuttaessa Suomenkin ilmastoa, ja lisätessä säiden ääri-ilmiöitä, meidän on aika sopeutua uuteen tilanteeseen.
 

Ylipainon vähentäminen on merkittävä keino hillitä terveydenhuollon menojen kasvua. Suomessa ylipaino aiheuttaa vuosittain arviolta 300 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset.

Ne syntyvät lisääntyvään diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, sydän ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvistä sairaala- ja lääkehoidoista.

Vanhustenhuollon menot vanhusta kohden laskettuna saattavat pienentyä, kun väestö ikääntyy. Vanhustenhuollon kokonaismenoja ikääntyminen luonnollisesti kuitenkin kasvattaa. Per capita -menojen kääntyminen laskuun on tärkeää, jotta kokonaismenojen kehitys pysyy hallinnassa.

Lasku on mahdollista, mikäli vanhustenhuoltoon kyetään löytämään parhaat rahoituksen ja organisoinnin käytännöt.

Lapset kuuluvat voimakkaassa auringon ultraviolettisäteilyssä riskiryhmään, sillä he ovat paljon aikuisia herkempiä UV-säteilyn iho- ja silmävaikutuksille.

Ihon toistuva palaminen lapsuudessa lisää melanoomariskiä, joten lasten suojaaminen auringolta on erityisen tärkeää.

Hätäkeskuslaitos on selvittänyt väestön tyytyväisyyttä saamaansa hätäkeskuspalveluun. Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa haastateltiin toukokuussa 2010 yhteensä 1 503 hätänumeroon soittanutta.

Tutkimuksen mukaan hätänumeroon soittaneiden kokemus saadusta palvelusta on edelleen samaa korkeaa luokkaa kuin aiempinakin vuosina. Enimmillään kriittisiä arvioita antaa kuusi prosenttia vastaajista.