Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan naisten humalakerrat ovat lisääntyneet huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, kun vähäisemmän kulutuksen kerrat ovat jopa vähentyneet.

Miesten humalakerrat lisääntyivät vain nuorimmassa ikäryhmässä (15–29-vuotiaat), heidänkin vähemmän kuin nuorten naisten. Tulokset raportoidaan syyskuussa ilmestyvässä Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä 4/2009.

Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että Cloningerin temperamenttiteorian luonteenpiirteet ovat jonkin verran yhteydessä valtimonkovettumatautiriskiin.

Tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2009 kansainvälisessä tiedelehdessä Journal of Psychosomatic Research. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa osallistujien temperamenttipiirteet ja valtimonkovettumataudin kehittymisaste. Merkittävää tuloksissa on se, että temperamenttipiirteet näyttävät olevan yhtä voimakkaasti yhteydessä valtimonkovettumatautiin kuin esimerkiksi tupakointi.

Hallituksen päätös ottaa uudelleen käyttöön makeisvero ja korottaa virvoitusjuomien veroa saa erityistä kiitosta Terveyden edistämisen keskus ry:ltä.

Jokainen viime kädessä päättää omista terveysvalinnoistaan, mutta niin valtiolla kuin kunnilla on mahdollisuudet vaikuttaa merkittävästi siihen, kannustavatko olosuhteet terveyttä edistäville valinnoille.

Laajan tutkimuksen tulokset tukevat suositusta käyttää ruokavaliossa pehmeitä rasvoja kovien rasvojen sijaan sepelvaltimotaudin riskin pienentämiseksi.

Ruoan koviksi rasvoiksi kutsutut tyydyttyneet rasvahapot suurentavat veren kolesterolipitoisuutta ja lisäävät siten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Harvardin yliopiston johtama tutkimus tuo lisävalaisua keskusteluun siitä, millä energialähteellä tyydyttyneiden rasvahappojen saantia ruokavaliossa pitäisi korvata.

Vuosina 1995–2005 tehty pohjoismainen vertailu osoitti, että kun vaihdevuosihormonien käyttö vähenee huomattavasti, vähenee myös rintasyövän ilmaantuvuus.

Paksusuolisyövän ilmaantuvuuteen vaihdevuosihormonilääkkeiden käytön muutoksilla ei ollut yhteyttä. Tieto on yhtenevä muissa maissa tehtyjen tutkimusten kanssa.

Suomalaisten suolan saanti on viime vuosien aikana vähentynyt. Suunta on oikea, mutta edelleen saamme suolaa moninkertaisesti fysiologiseen tarpeeseen verrattuna. Noin kolmannes päivän suolamäärästä saadaan lounaasta.

Tärkeimmät elintarvikeryhmät suolan lähteinä ovat liharuoat ja -valmisteet, leipä ja suolaiset leivonnaiset. Erityisesti näistä on syytä valita vähän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja.