Suomessa lähes puolet raskaana olevista naisista on käyttänyt ainakin yhtä reseptilääkettä raskauden aikana ja yli viidennes raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Yli 35-vuotiaat synnyttäjät ja pitkäaikaissairaat käyttivät lääkkeitä muita enemmän.
Kuudella prosentilla synnyttäneistä oli ainakin yksi pitkäaikainen, erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus. Heistä 84 % käytti ainakin yhtä reseptilääkettä raskauden aikana. Yleisimmät pitkäaikaissairaudet olivat astma (2,6 %), kilpirauhasen vajaatoiminta (0,8 %) ja epilepsia (0,7 %).
Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Lääkelaitoksen ja Kelan Lääke ja raskaus -pilottitutkimuksen aineistoon vuosilta 1995-2001. Tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä aiemmin tuntemattomista lääkkeiden aiheuttamista sikiövaurioista.
Lääke ja raskaus -pilottitutkimuksen tarkastelut vahvistivat jo tunnettuja syy-yhteyksiä raskaudenaikaisen lääkityksen vaikutuksista syntyneen lapsen terveyteen. Pääosin havaitut yhteydet selittyivät raskaana olleen naisen perussairaudella ja siihen liittyvällä lääkityksellä.
Tutkimus osoittaa, että siinä kehitetyllä seurantamenetelmällä on mahdollista seurata raskauden aikana käytettyjen lääkkeiden mahdollisia haittoja. Seurannan avulla voidaan tutkia raskauden ja imetyksen aikaisen lääkkeiden käytön laajuutta ja vaikutuksia sikiön ja syntyneen lapsen terveyteen sekä yleisesti käytettyjen lääkkeiden turvallisuutta raskauden ja imetyksen aikana. Tätä varten on vuonna 2008 aloitettu uusi, vuoteen 2012 kestävä THL:n, Lääkelaitoksen ja Kelan tutkimusyhteistyöhanke.
Sikiövaurioista vain pieni osa johtuu lääkkeistä. Perimän lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristöstä tulevat muut syyt - alkoholi, tupakka, huumeet, ympäristökemikaalit ja foolihapon puute. Sattuma ja tuntemattomat tekijät selittävät silti yli puolet sikiövaurioista.
Lähde: THL
|
