Lasten astma vaikuttaa olevan vahvasti yhteydessä syntymän aikana tapahtuvaan kohdunsisäiseen bakteerikontaktiin ja kohdunsisäisesti saatuun infektioon.
Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa uutta tietoa äidin raskaudenaikaisen ja syntymähetken kohdunsisäisen mikrobiston yhteydestä syntyvän lapsen riskiin sairastua astmaan myöhemmin
Tutkimuksen mukaan lapsilla, joiden äidillä todettiin keisarileikkauksen yhteydessä otetuissa mikrobinäytteissä joko tiettyjä anaerobisia tai streptokokkibakteereja esiintyi tutkimushetkellä astmaa 7,3 ja 3,4 kertaa useammin kuin lapsilla, joiden äideillä kohtuonteloviljelyt olivat negatiiviset. Riski oli suurin niillä lapsilla, jotka kyseisten bakteerilöydösten lisäksi olivat saaneet antibioottihoitoa ensimmäisen elinviikon aikana. Astmariski oli korkeampi myös lapsilla, joilla kohtuontelonäytteissä löytyi pelkästään kyseisiä bakteereja ilman tarvetta ensimmäisen viikon antibioottihoidoille. Ensimmäisen elinviikon aikainen antibioottihoito ilman bakteereja ei itsessään lisännyt astmasairastavuutta. Vastaavaa yhteyttä ei todettu bakteerilöydösten ja allergisen herkistymisen välillä.
Hygieniahypoteesin mukaan vähäinen mikrobikontakti syntymän ja varhaislapsuuden aikana, sekä vähentyneet varhaiselinvuosien infektiosairaudet lisäisivät yksilön allergiasairastavuutta. Syntymän aikana kohtaamme yleensä ensimmäistä kertaa lähiympäristön mikrobit, jotka alatiesynnytyksessä ovat peräisin äidin emättimen mikrobistosta. Kohdunsisäinen mikrobikasvu on hyvin yleinen löydös lapsivesikalvojen puhkeamisen jälkeen jopa tavallisessa alatiesynnytyksessä sekä epäonnistuneissa alatiesynnytyskokeiluissa, jotka päätyvät keisarileikkaukseen.
Tutkimusaineisto koostui 460 äiti-lapsiparista, jotka osallistuivat vuosina 1990–1992 keisarileikkausinfektiotutkimukseen. Lasten ollessa 15–17-vuotiaita heille tehtiin ihopistotestit kahdeksalle yleisimmälle hengitysallergeenille ja he vastasivat kyselytutkimukseen.
Elämän varhaisvaiheilla näyttää olevan merkitystä monien pitkäaikaisten sairauksien syntymiselle. Vaikutusta on selvitetty esimerkiksi sydän- ja verenkiertosairauksien sekä diabeteksen yhteydessä. Viime vuosina huomio on kiinnittynyt myös muihin kroonisiin sairauksiin, kuten astmaan ja allergisiin sairauksiin. Tuoreimmissa tutkimuksissa on osoitettu mm. äidin raskaudenaikaisen ravitsemuksen, äidin kokeman fyysisen ja psyykkisen stressin sekä erilaisten raskausajan ongelmien yhteydestä syntyvän lapsen allergia- ja varsinkin astmasairastavuuteen. Kuitenkin tutkimuksia on toistaiseksi ollut vähän ja tulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia.
Lähde: THL
|
