Influenssa A (H1N1) -taudin vakavuus muistuttaa yhä enemmän kausi-influenssaa ja valtaosa sairastuneista toipuu hyvin tarvitsematta lääke- tai sairaalahoitoa. Influenssa A (H1N1) poistetaan yleisvaarallisten tartuntatautien luettelosta. Lievennyksistä huolimatta Suomen terveydenhuolto varautuu laajaan sikainfluenssa -epidemiaan.
Viime viikkoina tapausten määrä on lisääntynyt nopeasti ja määrän ennakoidaan kasvavan edelleen. Suomessa siirrytään rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen. Rajaamisvaiheella pyrittiin katkaisemaan taudin maahantuonti. Lieventämisvaiheen painopisteenä on vakavien tautimuotojen ehkäisy.
Ne potilaat, joiden oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät yleensä tarvitse lääkärin tekemää taudin määritystä eivätkä lääkehoitoa. Heidän tautinsa paranee noin viikon kotilevolla. Tämä koskee myös matkalta palanneita henkilöitä.
Tavallisesta kausi-influenssasta poiketen influenssa A (H1N1) -virukseen sairastunee normaalia kausi-influenssaa suurempi osa väestöstä. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset tekevät vaadittavia terveydenhuollon erityisjärjestelyjä ja tiedottavat niistä alueillaan.
Tällä hetkellä Suomessa on 155 varmistettua influenssa A (H1N1) -tapausta. Muun muassa Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Belgia ovat jo siirtyneet influenssa A (H1N1) -epidemian lieventämisvaiheeseen.
Viruslääkkeillä hoidetaan vakavia tapauksia ja riskiryhmiä
Influenssa A (H1N1) -tartuntaa epäilevien henkilöiden, jotka kuuluvat riskiryhmiin tai jotka kärsivät vakavista oireista tulee ottaa heti oireiden alkaessa yhteyttä terveyskeskukseen mahdollisen lääkityksen ja muun hoidon arvioimiseksi.
Euroopan tautiviraston määrittämiin riskiryhmiin kuuluvat raskaana olevat naiset, tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavat henkilöt ja alle 3-vuotiaat lapset. Tieto riskiryhmiin kuuluvista voi muuttua kun taudista ja sen aiheuttamista jälkitaudeista saadaan lisää tietoja tapausmäärän kasvaessa maailmassa.
Influenssa A (H1N1) -viruksen aiheuttamaan influenssaan määrätään viruslääkkeitä sairaalahoitoa tarvitseville ja riskiryhmiin kuuluville potilaille. Potilaat ostavat viruslääkkeet muiden reseptilääkkeiden tapaan apteekeista. Epidemian edetessä otetaan käyttöön varmuusvarastoissa olevat lääkkeet. Huoltovarmuuskeskus huolehtii lääkkeiden riittävyydestä. Lääkkeiden määräämisestä ja toimittamisesta on annettu ohjeet lääkäreille ja apteekeille.
Kotihoito riittää useimmille
Riskiryhmiin kuulumattomia, lieväoireisia henkilöitä ei enää hoideta viruslääkkeillä mikäli taudinkuva pysyy nykyisen kaltaisena. Viruslääkehoitoa, joka lievittää ja lyhentää jonkin verran oireita, ei asiantuntijoiden arvion mukaan ole syytä käyttää perusterveiden, lieväoireisten potilaiden hoitoon taudinkuvan pysyessä nykyisen kaltaisena. Useimmiten influenssa A (H1N1) -hoitoon riittää kotihoito. Oireita, lähinnä kuumetta lieventävänä lääkityksenä voi tarvittaessa käyttää kipu- ja särkylääkkeitä. Riskiryhmiin kuulumattomien on syytä hakeutua lääkäriin samalla periaatteella kuin kausi-influenssaakin sairastaessa.
Rokote saapuu erissä Suomeen
Rokotteiden toimitusaikataulu riippuu rokotevalmistajan tuotantokapasiteetista. On todennäköistä, että rokotteet saapuvat Suomeen erissä usean kuukauden aikana. Tarkemmat kansalliset päätökset rokottamisesta, sen käytännön toteutuksesta ja aikataulutuksesta tehdään syksyn 2009 aikana.
Lähde: THL
|
