Terveydenhuollon ammattilaisten tieto naisen valtimotaudista on jatkuvasti parantunut, mutta naisten valtimotautien diagnosoinnissa ja hoidossa ei tasa-arvo kuitenkaan aina toteudu.
Naisten sepelvaltimotaudin oireet voivat olla epämääräisempiä kuin miesten, jolloin myös sairauden diagnosointi on vaikeampaa.
Naisen sepelvaltimotaudin diagnosointi on haastavaa, sillä sepelvaltimotauti on naisilla useammin oireeton. Diagnoosi voi viivästyä, jolloin sairaus saattaa pahentua.
Naiset sairastuvat valtimotauteihin eri tavalla kuin miehet
Valtimotaudit ovat naisten yleisin kuolinsyy. Moni nainen pitää rintasyöpään sairastumista edelleen suurimpana henkilökohtaisensa terveysriskinään, sillä he eivät välttämättä tunne valtimotautien riskitekijöitä. Rintasyöpä on kuolleisuuden syy alle neljällä prosentilla, mutta noin kolmekymmentä prosenttia naisten kuolemista selittyy sepelvaltimotaudilla.
Valtimotauti kehittyy naisilla hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä. Naisten sairastumisikä on kymmenkunta vuotta korkeampi. Naisten elimistön estrogeeni suojaa heitä jossain määrin sepelvaltimotaudilta ennen vaihdevuosia. Estrogeenin antama suoja kuitenkin vähenee asteittain, eikä vaihdevuosien jälkeisellä hormonikorvaushoidolla ole osoitettu olevan sepelvaltimotaudilta suojaavaa vaikutusta.
Riskitekijöihin voi vaikuttaa
Sydän- ja verisuonitaudit ovat pitkälti ehkäistävissä; jopa yli 80 prosenttia sepelvaltimotautitapauksista olisi ehkäistävissä elintapamuutoksilla. Sydäntautien riskitekijät ovat yhteiset naisilla ja miehillä: tupakointi, veren rasva-arvot, verenpaine, paino, liikunta, alkoholinkäyttö, stressi ja diabetes. Pahin terveysuhka naisen sydämen terveydelle on tupakointi: 1-4 savuketta päivässä kaksinkertaistaa naisen sydäntautiriskin. Nainen, joka tupakoi yli 20 savuketta päivässä kasvattaa sydäntautiriskiään 40-kertaiseksi. Koskaan ei ole liian aikaista vaikuttaa riskitekijöihin, sillä sydänterveyttä rakennetaan lapsuudesta alkaen.
Lähde: Suomen Sydänliitto
|
