Tarjoukset.fi

Kunta: Toimiala: Hakusana:  
Uusi haku

Uutiset

Takaisin

Kuntoutus auttaa äkillisestä aivovauriosta toipumiseen
Kuntoutus auttaa äkillisestä aivovauriosta toipumiseen

Aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat ovat kalliita kansansairauksia. Aivojen kuntoutumisessa olennaista on hermoverkkojen uudelleen muovautuminen, joka perustuu oppimiseen ja harjoitukseen. Suomessa aivovaurioiden kuntoutumisen haasteita ovat alueellinen eriarvoisuus, osaamisen pirstaleisuus ja aloituksen viivästyminen.

Äkillinen aivovaurio on inhimillinen tragedia. Kymmenet tuhannet suomalaiset saavat vuosittain äkillisen aivovaurion eli aivoverenkiertohäiriön (AVH) tai aivovamman

Aivovaurio on inhimillinen tragedia, joka murentaa paitsi sairastuneen, myös hänen läheistensä elämän perustaa. Palvelujärjestelmän tulisi tukea kuntoutumista ennakkoluulottomasti ja saumattomasti, mikä säästäisi myös yhteiskunnan voimavaroja. Vaikeastakin sairaudesta kuntoutuminen on mahdollista. Parhaimmillaan kuntoutus toimii Suomessa erinomaisesti.

Kuntoutuksessa on ongelmia – nykyinen järjestelmä on eriarvoinen ja koordinaatio vaikeaa 
 
Vaikuttavaa kuntoutusta saa Suomessa alle puolet sitä tarvitsevista AVH-potilaista. Osuus vaihtelee asuinpaikan mukaan 10–90 % välillä. Kaikenikäiset hyötyvät kuntoutuksesta, mutta eriarvoisuus korostuu ikääntyneillä.

Lievien aivovammojen oireet jäävät usein tunnistamatta ja kuntoutustarve arvioimatta. Myös vaikeissa aivovammoissa kuntoutus toteutuu harvoin optimaalisesti.

Kuntoutus on prosessi, jossa on lukuisia toimijoita ja rahoittajia. Prosessi voi katketa ja kuntoutuja jäädä tyhjän päälle yhteistyön ja koordinaation puutteiden vuoksi. Kuntoutus ajoittuu silloin aivojen toipumisen kannalta väärin ja on riittämätöntä.

Kuntoutuksen ongelmat voidaan ratkaista

Kuntoutuksen suunnittelu: Jokaiselle potilaalle tulee tehdä yksilöllinen, moniammatillinen kuntoutussuunnitelma yhdessä kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Erikoissairaanhoidossa tehtävään kuntoutussuunnitelmaan kirjataan mm. kuntoutujan toimintakyky, kuntoutuksen tavoite ja aiempi tilanne.

Työnjako: Kokonaisuuden koordinointi on välttämätöntä. Toimijoiden keskinäinen työnjako ja yhteiset tavoitteet on sovittava. Yhden tahon, erikoissairaanhoidon, on otettava toiminnasta selvä vastuu. TAYS on jo luonut toimivan mallin, jota voidaan levittää valtakunnallisesti.

Yksikanavainen rahoitus: Kuntoutuksen rahoituksesta sopimisen ja rahaliikenteen järjestämisen tulee olla organisaatioiden, ei kuntoutujan vastuulla. Kuntoutus pitää antaa ensin ja maksajatahosta keskustella vasta sen jälkeen. Annettu kuntoutus, sen kustannukset ja vaikuttavuus on tilastoitava valtakunnallisesti.

Keskittäminen: Osaamisen keskittäminen on välttämätöntä, koska aivovaurioiden kuntoutus on äärimmäisen vaativaa toimintaa. Kuntoutuksen koordinointi ja seuranta tulee keskittää riittävän suuriin yksiköihin, keskussairaaloihin.

Voimaantuminen: Kuntoutujat tarvitsevat omaan elämäntilanteeseensa sopivia ratkaisuja, mikä on huomioitava yhteisiä tavoitteita asetettaessa. Kuntoutuminen on oppimisprosessi, jossa motivaatio syntyy yksilön lähtökohdista.

Työelämä osaksi kuntoutusta: Työ parantaa yleensä AVH- ja aivovammapotilaiden elämänlaatua, mutta nykyinen kuntoutusjärjestelmä ei kannusta työhön paluuseen. Suomessa tarvitaan uusia tuetun koulutuksen ja työllistymisen menetelmiä ja toimintamalleja kuten luotsausta myös työhönpaluun yhteydessä. Työnantajille on annettava taloudellista tukea työllistämisen kehittämiseksi.

Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
.
 

Sivuston sisällön käyttö markkinointi- ja myyntitarkoituksissa on ehdottomasti kielletty. Scanria Oy