Tuoreen tutkimuksen mukaan itä- ja länsisuomalaisten väliset geneettiset erot ovat huomattavasti monien Euroopan kansojen välisiä eroja suuremmat, ja tarkka geneettinen analyysi pystyy erottelemaan yksilöt lähes maakunnan tarkkuudella.
Suomalaiset eroavat perimältään tavallista enemmän muista kansoista, ja vaikka suomalaisten geneettiset juuret ovat enimmäkseen Keski-Euroopassa, myös itäinen vaikutus näkyy selvästi. Tämä käy ilmi tohtori Päivi Lahermon (Helsingin yliopisto) ja professori Juha Keren (Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet) tutkimuksesta.
Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja brittien perimää aiempaa tiuhemmalla kammalla: lähes tuhannesta näytteestä tutkittiin yli 200 000 yksilöllisesti vaihtelevaa perimän kohtaa, ns. snippiä.
Keskieurooppalaiset kansat osoittautuivat geneettisesti hyvin samankaltaisiksi keskenään, mitä tukevat myös muut tuoreet tutkimukset. Sen sijaan ruotsalaiset, länsisuomalaiset ja erityisesti itäsuomalaiset eroavat perimältään sekä toisistaan että keskieurooppalaisista. Lisäksi geneettinen monimuotoisuus on näissä populaatioissa keskieurooppalaisia vähäisempää.
Itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen ero on eurooppalaisittain suuri, ja myös Suomen maakuntien välillä on selviä, maantieteellisiä etäisyyksiä mukailevia eroja. Länsisuomalaiset, erityisesti suomenruotsalaiset, ovat geneettisesti lähempänä ruotsalaisia kuin itäsuomalaiset.
Suomalaisten suuret geneettiset erot ja pienempi monimuotoisuus johtuvat maan poikkeuksellisesta väestöhistoriasta: myöhäisen asutuksen, pienen asukasmäärän ja eristyneisyyden vuoksi suomalaiset ovat ajautuneet geneettisesti erilleen Keski-Euroopasta. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti Itä-Suomessa ja myös paikallisesti Suomen sisällä.
Geeniperimän yksityiskohtaisella tuntemuksella on merkitystä myös monien sairauksien geneettisten syiden etsinnässä.
Tutkimus on vapaasti luettavissa osoitteessa http://dx.plos.org/10.1371/journal.pone.0003519.
Lähde: Helsingin yliopisto
|
