Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työssä käy vuosittain 500 miestä, jotka ovat huolissaan omasta väkivaltaisuudestaan perheessä. Selvästi eniten apua hakevat 30–34 –vuotiaat miehet. Heitä on avunhakijoista joka viides.
Kaksi kolmasosaa miehistä on ennen avun hakemista käyttänyt fyysistä väkivaltaa puolisoaan kohtaan. Taustalla on usein ongelmien kasautuminen ja parisuhteen kriisi.
Suomalainen mies avioituu keskimäärin 32-vuotiaana ja liitot kestävät keskimäärin vajaat 11 vuotta. Jussi-työn kokemusten mukaan miehen kriisit ajoittuvat jakson puoliväliin, jolloin perhe on perustettu, lapset pieniä ja työelämä kiireisessä vaiheessa.
Miesten olisi tärkeää kriisinkin keskellä huomata väkivallan merkit ja hakea apua. Oman uhkaavan käytöksen merkkejä ovat muun muassa läheisten pelko, hämmennys omien reaktioiden voimakkuudesta, riitojen syveneminen ja kärjistyminen sekä yksin jääminen. Omien tunteiden ja väkivaltaan johtavien tilanteiden tunnistaminen ovat ratkaisevia vaiheita oman väkivaltaisen käyttäytymisen estämisessä.
Jussi-työhön yhteyttä ottavista miehistä lähes seitsemän kymmenestä on liikkeellä oma-aloitteisesti. Turvakotien ohjaamana miehistä tulee vajaa viidennes, mikä tarkoittaa sitä että nainen ja lapset ovat hakeutuneet turvakotiin ja sieltä otetaan yhteyttä mieheen. Loput miehistä tulevat viranomaisten ohjaamina.
Mies hakee apua siinä vaiheessa, kun perheen yhdessä pysyminen on uhattuna. Avun tarpeen tunnustaminen tapahtuu usein vasta sen jälkeen, kun väkivallan käyttö on ollut fyysistä. Jusseista apua hakevista miehistä joka seitsemäs on käyttänyt fyysistä väkivaltaa. Useimmiten kohteena on puoliso, mutta lasta vahingoittaa jo väkivallan näkeminen.
Oma-aloitteisesti yhteyttä ottavat ovat usein motivoituneita oman käyttäytymisen muuttamiseen ja väkivallan lopettamiseen. Joka neljäs Jussi-työssä käyneistä hakee apua uudestaan. Tämä kuvastaa sitä, että väkivallasta eroon pääseminen on vaikeaa. Uudelleen apuun hakeutuvat ovat tunnistaneet väkivallan merkit aikaisemmin kuin edellisellä kerralla ja avulla on ollut ennalta ehkäisevä merkitys.
Valtaosa apua hakevia työssä käyviä, työttömien syrjäytyminen huolestuttavaa
Perheväkivaltaa on kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta Jussi-työn kokemusten mukaan syrjäytyneisyys lisää perheväkivallan riskiä. Näillä miehillä on usein paljon muitakin ongelmia ja heidän tilanteessa näyttää huolestuttavalta. Ongelmien ennakoinnin vuoksi olisi erittäin tärkeää, että apua olisi saatavilla sellaisilla alueilla, joissa iso miesvaltaisen alan työnantaja sanoo irti suuren määrän työntekijöitä.
Jussi-työstä apua hakevista työttömien osuus on 17 prosenttia, noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten työttömyys koko väestössä.
Jussi-työ on tarkoitettu miehille, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissaan ja tarvitsevat apua kriisinsä selvittämisessä. Tavoitteena on tukea miehiä väkivallattomien ratkaisukeinojen löytämisessä sekä auttaa miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa. Tekijää kannustetaan ottamaan vastuu omasta väkivallastaan. Perheväkivalta on aina ihmisoikeusrikos. Apu on henkilökohtaista keskustelua, neuvontaa ja ohjausta, tapaamisia on 2-10 kertaa.
Apua hakevien määrä kaksinkertaistunut
Jussi-työstä apua hakevien miesten määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Avun tarjonta on lisääntynyt ja samalla apua osataan hakea paremmin kuin ennen, koska perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puhutaan enemmän ja ongelmat tiedostetaan paremmin. Väkivalta ymmärretään usein ruumiilliseksi pakottamiseksi tai vahingoittamiseksi, mutta henkisellä väkivallalla on yhtälailla pelottava, uhkaava ja ahdistava vaikutus. Monesti väkivaltainen käyttäytyminen alkaa sanallisesti ja voi muuttua myöhemmin fyysiseksi.
Jussi-työtä tekevät Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ja toimintaa on 8 paikkakunnalla; Helsingissä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Turussa ja Vantaalla. Jussit ovat suurin väkivaltaisesti käyttäytyviä miehiä auttava toimintamuoto Suomessa.
|
