Tänä vuonna lanseerattu kymmenvuotinen Kansallinen allergiaohjelma pyrkii vähentämään allergia sairauksia.
Tähän asti allergiat ovat jatkuvasti lisääntyneet, joten allergian hoidossa on aika vaihtaa suuntaa. Uusimmat tutkimustulokset tukevat ajatusta, että allergiat ovat elintasosairauksia joihin sairastutaan, koska mikrobit ja pieneliöt eivät kouluta immunologista järjestelmäämme tarpeeksi.
Nykyisen uskomuksen mukaan esimerkiksi atooppisia allergioita voidaan ennaltaehkäistä. Lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana koira kotona auttaa estämään allergian puhkeamista.
Koiraperheessä pikkulapsi altistuu mikrobeille ja se taas suojaa häntä allergioilta. Kissan hyödyllisyydestä ei vielä tiedetä, mutta marsut ja jyrsijät ovat pikemminkin haitallisia, koska ne herkistävät helposti.
Pikkulasten ruoka-allergioiden kehittymistä ehkäistään aloittamalla lisäruokien anto oikeassa iässä, joka on 4–6 kk. Yli kuusi kuukautta kestävä yksinomainen rintaruokinta lisää allergioita. Laktobasilleista ja muista niin sanotuista probioottisista bakteereista saattaa olla apua etenkin ihottuman ehkäisyssä. Niitä lisätään pääasiassa maitotuotteisiin. Yleisesti herkistäviä ruokia ei ole: pikkulapsille voi antaa muun muassa kalaa, mansikoita ja sitrushedelmiä.
Allergiaa ei hoideta, vaan oireita
Atooppisiksi taudeiksi luetaan astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma. Vain osa näitä tauteja sairastavista on allergisia. Atooppisen ihottumaan harvoin löytyy joku allergeeni, jota välttämällä ihottuma paranisi.
Myös allergia ilman sairauden oireita on tavallista. Allergiaa sinänsä ei tarvitse hoitaa, ainoastaan oireita hoidetaan. Hoitokeinoja ovat erilaiset lääkkeet, allergeenien välttäminen sekä siedätyshoito. Ruoka-allergiassa pieni altistuminen on useimmiten eduksi, sillä se heikentää allergiaa ja estää vakavien reaktioiden syntyä. Siitepöly- ja ruoka-allergiassa siedätyshoito vähentää oireita 80-90 prosentissa tapauksista.
Joka toinen suomalainen on allerginen jollekin ympäristömme tavalliselle valkuaiselle, kuten siitepölyille, eläimille ja ruoka-aineille. Sellainen on tavallisesti nopeaa allergiaa eli atooppista allergiaa, jossa oireet tulevat useimmiten minuuttien tai muutaman kymmenen minuutin kuluttua altistuksesta. Kymmenkunta prosenttia väestöstä on allerginen jollekin kemikaalille, esimerkiksi nikkelille, väriaineille, kumituotteille tai voiteiden ainesosille. Reaktio ilmenee tavallisesti ihottumana, joka alkaa 1-7 vuorokauden kuluessa altistuksesta.
Auringon puute kuivattaa ihon
Atoopikolla on kuiva iho. Yhtä kuiva iho on kahdella kolmesta yli 70-vuotiaasta henkilöstä. Syykin on sama, ihon pitkäketjuisten rasvojen, keramidien puute. Ikäihmisiä ei kuitenkaan sanota atooppisiksi, pelkästään kuivaihoisiksi.
Ihon kuivuus lisääntyy syksyn edetessä, koska saamme koko ajan vähemmän ja vähemmän auringon ultraviolettisäteilyä. Päivittäinen peseytyminen tai saippuan käyttö ei kuivata ihoamme.
Ultraviolettisäteilyllä on monta hyvää ominaisuutta: se paksuntaa ihon pintakerroksia, se heikentää tulehdusreaktioita ja lisää keramidien tuotantoa ihosoluissa. Keramidit muodostavat pääosan ihon läpäisyesteestä. Läpäisyesteen kunto ratkaisee pitkälti ihon kuivuuden.
Kosteus voidaan sitoa ihoon keramidien, vaseliinin, vahojen ja muiden rasvojen lisäksi myös perus- ja kosteusvoiteilla, joissa on vettä sitovia aineita, humektantteja. Sellaisia ovat muun muassa glyseroli, glykolit, sokerit, urea ja suolat. Sopiva perus- tai kosteusvoide parantaa lievän ihottuman. Valohoidot ja aurinkomatkat hoitavat ihoa vielä luonnollisemmalla tavalla. Ihoa ei pidä kuitenkaan polttaa etelässä tai valohoitolaitteessa, viisitoista minuuttia auringossa päivässä kasvoille ja käsivarsille riittää. Solariumista ei ole sanottavaa hyötyä.
Lähde: Allergia ja astmaliitto
|
