Unettomuuden noidankehän katkaisemiseksi tulee ongelman taustalla olevat syyt selvittää, hoitaa mahdolliset unettomuutta aiheuttavat sairaudet ja tarjota unettomuudesta kärsivälle keinoja hoitaa unettomuuttaan.
Elämän vaikeudet on hyvä kohdata päivällä yön sijaan sekä huolehtia nukkumisolosuhteista ja unirytmistä.
Unettomuuden hoidossa lääkehoito korostuu usein liiaksi ja sen aloittaminen liian varhain voi peittää alleen unettomuuden todelliset syyt.
Unettomuus on yleisin unihäiriö ja kansanterveydellisesti merkittävä ongelma, joka tulisi osata tunnistaa ja hoitaa kaikkialla terveydenhuollossa. Lähes jokainen ihminen kärsii joskus unettomuudesta ja 5 – 12 prosenttia aikuisista on kroonisesti unettomia. Unettomuus yleistyy ikääntymisen myötä.
Elämän akuutit muutostilanteet voivat aiheuttaa tunne-elämältään terveelle ihmiselle unettomuutta. Unettomuus voi liittyä myös depressioon, ahdistuneisuushäiriöihin tai muihin sairauksiin. Myös jatkuva työperäinen stressi ja ulkoiset syyt, kuten häiritsevät äänet, liian kuuma ilma, tai huono ilmanlaatu voivat aiheuttaa kertyvää univajetta.
Työskentely yli 50 tuntia viikossa aiheuttaa ilmeisesti kertyvää univajetta. Kroonistuessaan unettomuus lisää monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä, ja huonontaa elämänlaatua.
Lyhyt yöuni ei välttämättä vaadi hoitoa. Unettomuudesta on kyse, kun ihminen ei pysty nukkumaan riittävän pitkään ja riittävän hyvin, vaikka työajat ja muut ulkoiset olosuhteet antaisivat siihen sopivat mahdollisuudet.
Kognitiiviset menetelmät tehokkaita
Lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa keskeistä on potilaan tukeminen, taustalla olevien syiden ja laukaisevien tekijöiden etsiminen ja käsitteleminen, ohjaus omatoimiseen unihuoltoon sekä tarvittaessa lyhytkestoinen lääkehoito. Pitkittyneen unettomuuden syy tulee selvittää ja unettomuuden taustalla mahdollisesti olevat sairaudet hoitaa asianmukaisesti.
Kognitiivisilla menetelmillä, kuten unihuollolla eli unirytmistä ja suotuisista nukkumisolosuhteista huolehtimisella, ärsykehallinnalla, unen rajoittamisella ja rentoutusmenetelmillä ja unta estävien ajattelumallien ja mielikuvien tutkimisella, on saavutettu hyviä tuloksia pitkittyneen unettomuuden hoidossa. Niitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Kirkasvalohoito saattaa auttaa viivästyneen ja aikaistuneen unijakson hoidossa.
Lääkitystä harkiten
Unilääkkeet ovat tehokkaita lyhytaikaisessa käytössä, mutta niiden pitkäaikaisen käytön hyödystä ja haitoista ei ole riittävästi tutkimustuloksia. Sairaalassa aloitettu unilääkitys voi usein aiheuttaa unettomuutta kotioloissa eikä ole eduksi paranemisprosessille. Lääkitys voi myös peittää alleen unettomuuden todelliset syyt. Unilääkkeiden aiheuttama riippuvuuden kehittyminen tulee ottaa huomioon. Erityisesti iäkkäiden unettomuutta hoidettaessa on huomioitava useiden unilääkkeiden vaikutusajan piteneminen ja kasvavat haittavaikutukset.
Unilääkkeiden annoksen nostamista tulisi aina välttää. Unilääkkeen lopettaminen voi olla vaikeaa. Pelko unettomuuteen liittyvän ahdistuksen palaamisesta on tavallista ja sitä voidaan lievittää lopettamalla lääkitys vähitellen.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen unettomuuden hoidosta.
Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
|
